YRITYSVARALLISUUDEN PERHE- JA PERINTÖSUUNNITTELU
TURVAA MYÖS YHTIÖKUMPPANIN EDUT
HENKILÖKOHTAISEN ELÄMÄN MUUTOKSISSA
Mitä tapahtuu sinun sekä muiden yhtiön osakkaiden yritysvarallisuudelle avioerossa, kuolintapauksessa tai jos terveytesi pettää? Kuinka puolestaan yrityksen toiminnan jatkuminen voidaan turvata? Miten turvata läheistesi, yhtiösi, yhtiökumppaneidesi sekä yhtiön sidosryhmien edut riippumatta mahdollisista henkilökohtaisen elämän haasteista ja karikoista?
Liian usein esimerkiksi avioerossa havaitaan ex-aviopuolisoiden olevan avioehtosopimuksettomassa tilassa. Tällöin myös yhtiön muille osakkeenomistajille voi syntyä perusteltua huolta yhtiön tulevaisuudesta, toimintakyvystä ja osakasrakenteesta. Avioehtosopimuksettomassa tilanteessa ex-aviopuolisoiden sovintohakuinen tahto on avainasemassa ja yleensä ainoa keino löytää kaikkien kannalta mielekäs lopputulos. Yritysvarallisuuden perhe- ja perintösuunnittelu mielletään tavanomaisesti henkilökohtaiseksi asiaksi, mutta edellä mainitun perusteella se on yhtä lailla huolenpitoa muista yhtiökumppaneista ja sidosryhmistä. Yhtiökumppaneiden väliseen osakassopimukseen onkin pääsääntöisesti luontevaa sisällyttää määräyksiä perhe- ja perintöoikeudellisten sopimusten laadinnasta, jotta yhtiön toiminta ja omistajuus voidaan turvata etukäteen.
Edunvalvontavaltakirja
Laki edunvalvontavaltuutuksesta tarjoaa uuden tavan varautua tilanteeseen, jossa itse ei syystä tai toisesta pysty huolehtimaan omista asioistaan. Etukäteen voidaan valtuuttaa tietty luottohenkilö huolehtimaan asioista. Perinteisesti etua on valvonut maistraatin tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja. Tällainen viranomaismääräysten alainen ja kontrolloitu edunvalvonta erilaisine lupineen ja tilityksineen on huomattavasti monimutkaisempaa ja byrokraattisempaa kuin edunvalvontavaltakirjan nojalla tapahtuva asioiden hoitaminen. Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voidaan valtuuttaa hoitamaan yleisluontoisesti kaikkia valtuuttajan asioita tai vain tiettyyn oikeustoimeen kohdistuvia asioita. Esimerkiksi yritysomaisuuden tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta edunvalvontavaltakirja voi olla olennainen yrittäjän toimintakyvyttömyystilanteessa. Valtuutettuna voivat toimia esimerkiksi puoliso, lapset, asianajaja tai muu luotettava henkilö.
Avioehtosopimus
Avioliitossa aviopuolisoille syntyy avio-oikeus toistensa omaisuuteen, jonka myötä avioerotilanteessa toisen puolison nimissä ollutta omaisuutta voi päätyä huomattavassa määrin toisen puolison omaisuudeksi. Jos avioehtoa tai muuta avio-oikeutta rajaavaa määräystä ei ole, toteutuu avio-oikeus lähtökohtaisesti ns. puolittamisperiaatteen mukaisesti, jolloin enemmän omistava henkilö joutuu maksamaan toiselle osapuolelle tasinkoa siten, että lopputuloksena kummallakin osapuolella on yhtä paljon omaisuutta.
Avioehtosopimus on työkalu avio-oikeuden poissulkemiseen, sen avulla voidaan välttyä ikäviltä taloudellisilta yllätyksiltä erotilanteessa. Avioehtosopimus voi koskea kaikkea omaisuutta tai vain tiettyä omaisuuserää kuten yritysomaisuutta tai perintönä, lahjana tai testamentilla saatua omaisuutta.
Testamentti
Testamentti on tehokas perintösuunnittelun ja etenkin perintöverosuunnittelun muoto. Testamentti ei ole ainoastaan asiakirja, jolla määrätään tiettyä omaisuutta tietyille henkilöille, vaan olennaisena osana ovat myös verotukselliset näkökohdat. Yritysomaisuuteen kohdistuvilla testamenttimääräyksillä voidaan vaikuttaa yrityksen omistukseen, hoitoon ja toimintakykykyyn omistajayrittäjän kuoleman jälkeen. Testamenttimääräyksillä voidaan lisäksi varmistaa se, että perintönä tai testamentilla tullut omaisuus myös pysyy halutuilla henkilöillä eikä myöhemmin ”lipsahda” toiseen sukuun.
Perintö- ja lahjaverotus hallitusohjelmassa
Lahjaverotuksessa alle 4000 euron lahjoitukset kolmen vuoden välein ja perintöverotuksessa alle 20 000 euron perinnöt ovat edelleen verottomia. Uuden hallitusohjelman mukaisesti perintö- ja lahjaveroasteikon ensimmäiseen veroluokkaan otetaan uusi porras siten, että ylin veroprosentti nousee 13 prosentista 16 prosenttiin yli 200 000 euron perinnön tai lahjoituksen osalta.
Myös yritysten sukupolvenvaihdosten verotus kiristyy. Yrityksen jatkajan rahoituskustannukset nousevat vääjäämättä, kun otetaan huomioon oletettu verovapaan osingon alentaminen vuotuisesti enimmillään 60 000 euroon, pääomaverokannan muuttuminen progressiivisesti korkeimmillaan 32 prosenttiin sekä perintö- ja lahjaveroasteikon uusi veroluokka. Oletettavaa on, että loppuvuoden 2011 aikana nähdään pyrähdys yrityskaupoissa sekä sukupolvenvaihdoksissa.
 |
Risto Heinänen
|
 |
|
Arto Kaleva
|
|||
