Raideliikennettä voidaan kehittää
myös ilman merkittäviä investointeja
myös ilman merkittäviä investointeja
Raideliikenteen kehittämisessä on meneillään monen eri mittakaavan ja aikajänteen asioita. Läntinen oikoratamme on nyt hankkeena olemassa Liikenneviraston kalvoilla ja kirjattiin vastikään Euroopan keskeisten väylien TEN-T-verkkoon. Tarkempaa paikkaa sille haetaan tulevassa maakuntakaavassa. Tarvittavat investointimäärärahat ovat kuitenkin pitkissä puissa ja niistä kilpailevat monet muut isot hankkeet, jotka liittyvät vaikkapa Helsinki-Vantaan kiskoyhteyksiin ja Pisara-rataan.
Pisara-rataa koetetaan markkinoida koko maan yhteisenä asiana, vaikka se on ennen kaikkea alueellinen hanke. Totta kai kaukojunatkin pääsevät nopeammin Helsinkiin ja sieltä pois, kun Helsingin päätä kehitetään. Mutta Pisara ei auta, jos kaukojuna tulee tai lähtee routa-, kalusto-, turvalaite-, kasvillisuus- tai muun vaurion, yksiraiteisuuden, ohituspaikkojen vähäisyyden tai liikenteenohjauksen tehottomuuden vuoksi myöhässä. Ruuhkaisimpana tuntina Helsingissä joka seitsemäs juna on kaukojuna, joten ongelman aiheuttaa lähi- ja kaupunkiliikenne.
Jos halutaan kehittää kaukojunaliikennettä, niin moni muu pienempi investointi auttaa paljon enemmän ja paljon nopeammin. Sen sijaan, että laitetaan Pisaran suunnitteluun lähivuosina LVM:n kaavailema 40 miljoonaa euroa, voitaisiin tuolla rahalla rakentaa kauan odotettu Riihimäen kolmioraide ja uusia Helsingin aseman seudun liikenteenohjausta. Molemmat parantaisivat sekä kauko- että lähiliikenteen sujuvuutta.
Raideliikennettä voidaan kehittää ja liikenteen määrää lisätä muutenkin ilman merkittäviä investointeja. Tampereen kaupunkiseudulla selvitetään parhaillaan lähijunien käyttöönoton mahdollisuuksia. Liikenteen kehittämiseen on saatu jopa lupaus valtion rahasta. Tuo raha pitäisi nyt käyttää lähijunaliikenteen vaatimien muutosten tekemiseen: asemat, pysäkit ja ohitusraiteet eivät mahdottomia maksa verrattuna kokonaan uusiin ratayhteyksiin. Ja koska kalustoinvestointeihin tuskin lähivuosina rahaa irtoaa, voimme aloittaa liikenteen nyt pääkaupunkiseudulla käytöstä poistettavilla Sm1- ja Sm2-junilla, jotka on saneerattu 1990- ja 2000-luvuilla. Ne poistetaan käytöstä, kun Helsinkiin saadaan uudet Sm5-junat, mutta voitaisiin hyvin ottaa käyttöön meillä ja Turussa.
Pirkanmaalla ja koko läntisessä Suomessa on myös huudeltu parempien Pietarin-yhteyksien perään. Tämäkään asia ei vaadi merkittäviä investointeja, vaan poliittisia päätöksiä meillä ja itärajan takana. Kaikkia Allegro-junarunkoja ei tarvita nykyiseen Helsingin ja Pietarin väliseen liikenteeseen ja pääministeri Putinkin on sanonut, että hänen vanhan kotikaupunkinsa Pietarin ja Suomen välille tarvitaan lisää nopeita junia. Koska niitä ei Helsinkiin saada mahtumaan, niin osa vuoroista voidaan mainiosti ajaa Lahdesta suoraan Riihimäelle ja kääntää sieltä pohjoiseen, Tampereelle. Näin paranisivat idänyhteydet merkittävästi niin Seinäjoelta, Jyväskylästä kuin Poristakin. Lahden ja Riihimäen väliä on ennen ajettu Pendolinolla, eikä Allegron kääntäminen Riihimäellä ole sen vaikeampaa kuin Jyväskylän Pendolinon kääntäminen Tampereella, mikä vie lyhimmillään viitisen minuuttia.
Eli ei ole investoinneista vaan enemmänkin tahdosta kiinni aletaanko Pirkanmaalla ajaa omalla Allegrolla ja lähijunilla ensi vuonna vai ensi vuosikymmenellä. Toivottavasti ensi vuonna.
Tommi Rasila
toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari
