Yrityssektorin toimivuus
– parasta elvytystä
Talouden taantuma on iskenyt voimalla myös Suomeen. Maamme on erittäin vientivetoinen, minkä johdosta kansainvälisen kysynnän heikentyminen vaikuttaa väistämättä täälläkin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous on niin vahva kuin se taantumassa vain voi olla. Silti talouden arvioidaan supistuvan jopa 5 prosenttia tänä vuonna. Laskusuhdanne nostaa työttömyyttä, pienentää valtion verotuloja ja vaatii lisälainanottoa. Tilanne uhkaa pahimmillaan johtaa kohti julkisen talouden kriisiä, mikäli velanottoa ei saada hallintaan.
Hallitus on käynyt ripeisiin toimiin talouden elvyttämiseksi, jotta vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi valtio on tarjonnut lisärahoitusta sekä yrityksille että pankeille. Viime laman aikoihin tehtiin rankoista säästöistä huolimatta viisas sijoituspäätös: vaikka lähes kaikilta muilta aloilta leikattiin menoja, tutkimus- ja kehitysbudjettia lisättiin. Se kannatti, koska uusien menestystuotteiden myötä Suomen talous lähti reippaaseen nousuun. Tämän taantuman aikana kannattaisi myös tehdä sellaisia investointeja, joiden kerrannaisvaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Julkinen talous on mahdollista saattaa kestävälle uralle ja nopea velkaantumiskehitys voidaan kestää kolmella eri tavalla: 1) rajuilla menoleikkauksilla, 2) huomattavilla veronkorotuksilla tai 3) rakenneuudistuksilla, jotka sekä vähentävät menopaineita että edistävät talouskasvua. Näistä kolmesta rakenteelliset uudistukset ovat kaikkein kivuttomin keino.
Menestyvät yritykset ovat tärkein työllistäjämme, eikä kestävää elinkeinopolitiikkaa voi tehdä ilman, että mukana on vahva yrittäjyysnäkökulma. Valtio ei voi sanella yksityisten yrittäjien irtisanomispolitiikkaa, eikä myöskään määrätä, missä päin maailmaa yrityksen tulee toimia. Se, mitä valtio ja poliittiset päättäjät voivat tehdä, on huolehtia siitä, että yrityksillä on mahdollisimman hyvä ja houkutteleva toimintaympäristö. Suomi on ollut suhteellisen hidas omaksumaan vapaan ja joustavan yritystalouden periaatteita, ja parantamisen varaa on. Jo kauan on tiedetty, että Suomessa ei ole tarpeeksi kasvuun pyrkiviä yrityksiä, jotka loisivat uusia työpaikkoja. Tähän on monia rakenteellisia esteitä, jotka tulisi purkaa mahdollisimman pian. Kasvuyrittäjien pieni määrä kertoo siitä, että jotakin on yhteiskunnassamme vialla. Lainsäädäntö suosii palkansaajaa yrittäjään nähden monissa asioissa, ja muun muassa yrittäjän sosiaaliturva on huomattavasti palkansaajan sosiaaliturvaa heikompi. Harva suomalainen on myöskään valmis hyväksymään yrittäjyyteen liittyviä riskejä. Yrityskasvu ei saa aiheuttaa yrittäjälle kohtuuttomia kustannuksia. Kela-maksun poisto on yksi askel parempaan suuntaan, koska se alentaa työn verotusta ja kannustaa näin työllistämään.
Suomen kannattaa varautua jo nyt talouskriisin hellittämiseen ja kasvun alkamiseen. On erityisen tärkeää uudistaa talouden rakenteita sekä panostaa innovaatioihin ja osaamiseen, jotta Suomi nousee kriisistä ensimmäisten joukossa. Talouden vakaa pohja ja suomalaisten hyvä koulutustaso luovat edellytyksiä nopealle nousulle. Yrityssektoriin panostaminen ja yritysten toimintaympäristön muuttaminen joustavammaksi olisi parasta mahdollista elvytystä.
Tervehdin myös ilolla sitä, että rauhannobelistimme, presidentti Martti Ahtisaari on mukana puhumassa maamme yrittäjien puolesta.