Syysmyrskyä kunnissa
Syksyn myrskyt ovat tuoneet esiin tutun ongelman: vuotavat kuntalaivamme. Laivat natisevat liitoksissaan ja matkalippujen hintoja korotetaan monin paikoin. Vuotoja paikataan mutta uusia ilmestyy samaan tahtiin. Onko kunnilla enää tulevaisuutta?
Kunnat vastaavat pääosasta hyvinvointipalveluistamme. Ne myös tuottavat monia muita arjen kannalta tärkeitä palveluja. Kuntien palveluja on lakisääteisesti lisätty vaikka entisiinkään tehtäviin eivät aina ole tulot riittäneet. Kuntia on patistelu parantamaan toimintaansa ns. PARAS-hankkeella. Se onkin johtanut moniin kuntaliitoksiin, mutta kuntatalouden kannalta ratkaiseviin asioihin hankkeella on ollut valitettavan vähän vaikutusta.
Kunnallistalouden tila ratkaistaan 20 suurimman kunnan toimin. Suurimpien kaupunkiseutujen ratkaisut voivat muuttaa tai olla muuttamatta kunnallistalouden tilaa maassamme. Pienten kuntien liitokset ovat tärkeitä mutta kuitenkin kokonaisuuden kannalta marginaalisia.
Kuntakentässä on hämmästyttävää, miten vähän on syntynyt uusia innovaatioita jotka olisivat levinneet kaikkiin kuntiin toimintoja tehostamaan. Jatkuvaa parantamista on toki tehty ansiokkaasti ja esimerkkejä hyvistä toimintatavoista on lukuisia. Nämä hyvät esimerkit eivät kuitenkaan ole levinneet yleiseen käyttöön. Miksiköhän?
PARAS-hankkeen alkuvaiheessa esitettiin erilaisia malleja kuntien toiminnan uudelleenorganisoimiseksi. Ensimmäisenä ammuttiin alas aluekuntamalli, jossa suuret palvelukokonaisuudet hoidettaisiin esim. maakuntatasoisesti ja peruskunnille olisi jäänyt joukko rajattuja tehtäviä. Uskon, että tähän malliin palataan jollakin tavalla.
Tampereen kaupunki on edelläkävijöitä toimintansa uudistamisessa. Pormestarimallin ja tilaaja-tuottajamallin käyttöönotot ovat merkittäviä avauksia. Molemmissa on varmasti kehitettävää, mutta monet perusajatukset tuntuvat oikean suuntaisilta. Pormestari tuo vallankäytölle kasvot ja palauttaa ”politiikan politiikkaan”. Tilaaja-tuottaja –mallissa on tärkeää palvelutarpeiden määrittely asiakas- tai asukaslähtöisesti, poliittisen päätöksenteon ydintä siis. Tuotannon kehittämisessä asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus ovat avainsanoja. Kriittistä on, miten hyvin palvelujen tilaamisessa ja niiden tuottamisesta sopimisessa onnistutaan.
Kuntien toimintaedellytykset vaativat perusteellista arviointia. Yksittäisiä kuntia on turha syyllistää, ne tekevät parhaansa vaikeassa tilanteessa. Pitäisikin keskustella palvelujen laajuudesta ja tasosta sekä kuntalaisten omasta vastuusta. Monet ratkaisut ovat valtiovallan käsissä.
Kuntalaivojen paikkaamisella ei siis purjehdita pitkälle. Edessä on väistämättä uusien laivojen rakentaminen. Laivojen tulee olla merikelpoisia mutta riittävän ketteriä karikkoisille vesille. Uusien laivojen rakennuspuitakin on jo näkyvissä. Nyt on päätettävä, mitä lastia laivoihin lastataan ja mitä matkustaminen saa maksaa.
Jukka Alasentie
Aluekehitysjohtaja
Pirkanmaan liitto