Kuin silloin ennen…
… ennen bittejä, liikekaupunkeja ja finanssitavarataloja. Työväenmuseon Werstaan uuden Meirän kaupunki -näyttelyn marraskuussa avatussa ensimmäisessä osuudessa päästään tutustumaan museokirjapainoon, osuuskauppaan ja työväen säästöpankkiin. Museokirjapaino kuvaa korttelin kivijalassa 1950-luvulla toiminutta kirjapainoa, jossa painaminen perustui vuosisatoja käytössä olleeseen kohopainotekniikkaan. Museokirjapainossa tekniikka on käytössä yhä: tiikelikone jyskyy, ja kirjaltajat tekevät pienimuotoisia painotöitä tilauksesta.
Osuuskauppa on 1900-luvun alun pieni sekatavarakauppa, jossa myytiin kaikkea mahdollista. Säästöpankki edustaa 1920-luvun työväenpankin konttoria. Werstaan säästöpankissa pääsee myös itse kokeilemaan vanhoja kirjoituskonsteja, kirjoituskonetta sekä mustekynää.
Tältä näytti Kansan Lehden painosalissa Tampereella vuonna 1939. Kuvaaja E. M. Staf. Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto.
Talo ja tontti täynnä tarinoita
Tietokirjailija Jari Niemelä on kirjoittanut paitsi Finlaysonin Palatsin 110-vuotishistoriikin, myös sen tontin ja koko Tampereen synnynkin historiaa.
− En ollut aikaisemmin tajunnutkaan, kuinka Tampereen kehityksen kannalta keskeisellä paikalla Palatsi on ollut ja on.
Aineistoon perehtyessään Niemelä huomasi muutaman ”historiallisen faktan” hieman täsmentyvän.
− Esimerkiksi aina on kerrottu, että Carl von Nottbeck toi kaksi dynamoa ja muuta laitteistoa Tampereelle Yhdysvalloista. Tosiasiassa Carl oli töissä Edisonin puhelinpuolella, ja valoasemat tulivat Tampereelle Pietarista. Carl toki toimi merkittävänä välimiehenä sähköjärjestelmien tänne saamisessa. Sekin muuten selvisi, että Tampereen von Nottbeckien suku elää ja voi hyvin Kanadassa.
Syksyllä 1899 valmistuneen, arkkitehti Lambert Pettersonin piirtämän Finlaysonin Palatsin rakennutti Wilhelm von Nottbeckin poika Alexander. Se toimi Finlaysonin tehtaan johtajien ja vuorineuvosten asuntona vuoteen 1979, jolloin siitä tuli puuvillatehtaan markkinointi- ja edustustila. 1980-luvun puolivälistä se on toiminut ravintolana. Ravintoloitsija Keijo Olander osti rakennuksen vuonna 2001, ja kunnosti sen vanhaan loistoonsa.
− Onhan tämä ikuinen työmaa ja harrastus, mutta hetkeäkään en ole katunut. Olen tyytyväinen siihen, miten Palatsilla on mennyt, eikä tulevaisuudessa tyyliin tai konseptiin ole tulossa muutoksia, historiikin kustantanut Olander sanoo.
Finlaysonin Palatsin 110-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin Finlaysonin Palatsi − helmi kansallismaisemassa. |
 |
 |
Mitä tänään syötäisiin?Ruoka on keino vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Jopa kolmasosa kunkin henkilökohtaisista hiilipäästöistä syntyy ruoan kulutuksesta. |
Kysymys on ahdistanut vuosikymmenien ajan kaikkia ruokaa arkena kotona laittavia perheenäitejä. Ahdistus vain kasvaa, kun ruokakaupan mainoslauseen uusi ulottuvuus avautuu: ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi meidän olisi radikaalisti muutettava ruokatottumuksiamme.
Ruoka puhutti myös Tampereella lokakuussa järjestetyssä Megapolis 2024 -tapahtumassa, jossa pohdittiin paitsi ilmastoystävällisen ruokavalion olemusta, myös kaupunkiviljelyä, molekyyligastronomiaa ja superruokaa. Uusavuttomuus on uusista tuulista kaukana. Ruoasta taitaakin kehittyä yksi mielenkiintoisimmista puheenaiheista, jos sen tarkoitus on muukin kuin nälän karkoitus.
Superruoka? Erityisen ravinnetiheä, funktionaalinen elintarvike. Molekyyligastronomia? Ruoan, ruoanlaiton ja ruoasta nauttimisen luonnontieteellistä tutkimusta.
Reilua, Tampere!
Tampereen yliopisto ehti Suomen ensimmäiseksi Reilun kaupan korkeakouluksi.
− Tampere näyttää muulle Suomelle eettisen kuluttamisen esimerkkiä jo toista kertaa, sillä myös Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupungin arvonimi myönnettiin Tampereelle. Yliopistolla eettistä kuluttamista on edistetty eri tavoin jo yli 10 vuotta, joten ensimmäinen korkeakouluarvonimi meni oikeaan osoitteeseen, sanoo Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa.