Seuraava digiboksi ilmiö
SEPA hautuu yrityksissä
Kun televisio digitalisoitiin, kansa kiirehti boksiostoksille todenteolla vasta viime metreillä. Suosikkimallit vietiin silloin käsistä ja asiantuntevaa asennusta sai jonottaa. Samaan tyyliin yritykset ovat edenneet kohti yhtenäistä euromaksualuetta SEPAa (Single Euro Payments Area). Kiire ja ruuhka syntyy siitäkin.
Melkoinen osa pk-yrityksistä ei ole tehnyt toistaiseksi vielä mitään siirtyäkseen SEPA-aikaan. Siirtymäaika siihen alkoi vuoden 2008 alussa ja päättyy Suomessa tällä tietoa vuoden 2010 lopussa.
Yleinen harhaluulo yrityksissä on ollut, että SEPA vaikuttaa vain ulkomaanmaksuliikennettä harjoittaviin.
− Perille ei ole mennyt se, että SEPA koskee kaikkia yrityksiä, sanoo varatoimitusjohtaja Kimmo Kouhi OpusCapita Oy:stä. − Tietoa sinänsä on ollut saatavissa, mutta se ei ilmeisesti ole kohdannut loppukäyttäjiä.
Nyt tässä petrataan: Finanssialan keskusliitto panostaa SEPA-viestintään ja tulossa on muun muassa maakuntakiertueita yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa.
Moottorina taustalla toimii Suomen SEPA-foorumi, euromaksualueen muutosten edistämiseksi perustettu toimielin. Sen jäseninä on viranomaisten, julkisen sektorin, pankkien, yritysten ja yrittäjäjärjestöjen sekä ohjelmisto- ja laitevalmistajien edustajia.
Kimmo Kouhi kuuluu SEPA-foorumin ydinryhmään. OpusCapita tekee yrityksille muun muassa maksuliikenneohjelmistoja ja muunnostyökaluja, joilla kansalliset aineistostandardit voidaan muuttaa SEPA-yhteensopiviksi.
Kouhi arvioi, että yrityksillä on ollut erilaisia syitä lykätä SEPA-hankkeita. Lama ei yleensäkään vauhdita investointeja, ja yritysten taloushallinnossa työlistalla edelle ovat ehkä kiilanneet verotilijärjestelmän ja alv-järjestelmän edellyttämät muutokset. Suorat hyödytkin jäävät vähäisiksi, jos yritys toimii vain Suomessa. SEPA-hyötyjiä ovat kansainvälisesti operoivat yritykset, jotka voivat esimerkiksi keskittää Euroopan maksuliikenteensä yhdelle suomalaiselle tilille.
− Sekin on varmasti vaikuttanut, että SEPA on ollut kuin liikkuva maali, standardit ovat kehittyneet pitkin matkaa ja vasta osalla Suomessa toimivista pankeista on SEPA-valmiudet. Yritykset ovat odottaneet enemmän konkretiaa.
Sitä tulee lisää 2010 alkuvuodesta. Suomalaispankit ovat ilmoittaneet saavansa siihen mennessä tehdyksi SEPA-tilisiirtoihin liittyvät järjestelmämuutoksensa.
SEPAn rinnalla
euro oli jakolaskua
Kimmo Kouhi kiteyttää, että markasta euroon siirtyminen oli SEPAn rinnalla lähes pelkkä jakolaskuoperaatio.
− Yritysten järjestelmissä on paljon rajapintoja, joihin SEPA vaikuttaa. Maksuaineistojen tietuekuvaukset ovat muuttuneet ja käyttöön otetaan uusia teknologioita. Onpa kyseessä maksuja tuottavien järjestelmien päivitys tai muunnostyökalujen asennus, joka tapauksessa tarvitaan paljon enemmän testausta kuin euroon siirryttäessä.
Siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen muuttaa yritysten maksamista, laskuttamista ja maksujen vastaanottamista. Se tietää muutoksia yritysten kaikissa järjestelmissä, joissa on maksamiseen tai tilinumeroihin liittyviä toimintoja. Ensivaiheessa muutokset koskevat perusmaksuliikennettä: tilisiirtoja, korttimaksuja ja myöhemmin myös suoraveloitusta.
− Pienehkössä yrityksessä ja yksinkertaisessa järjestelmäympäristössä projekti on pieni, mutta se on joka tapauksessa järjestelmäprojekti. Isoissa yrityksissä kyseessä ovat luonnollisesti isot hankkeet, joihin usein liittyy myös maksuliikenteen prosessitason muutoksia. Silloin SEPA XML -aineistomuotoon, web services -tiedonsiirtoon ja PKI-turvamenettelyyn siirtyminen on tekninen operaatio projektin loppuvaiheessa.
Ruuhka etenee
koko toimijaketjussa
Kimmo Kouhia vähän hirvittää se, miten kaikki viime metreillä havahtuvat yritykset saavat SEPA-valmiutensa ajoissa kuntoon. Tätä menoa ruuhkaa ei voi välttää. Ensi vuoden alussa on hänen mukaansa viimeinen aika toimia − jos ei viimeinen hetki ole silloin jo mennyt.
SEPA-ruuhka ei synny vain ohjelmistoyritysten ovien taakse, vaan etenee koko ketjussa.
− Ohjelmistot eivät lopu, mutta käyttöönottohenkilöstöä on alalla rajallinen määrä. Siitä tulee loppumetreillä pula. Maksuliikenne on kapea erikoisala. Sillä toimii rajoitetusti osaajia, jotka oikeasti ymmärtävät mitä yritysten ja pankkien järjestelmissä tällä alueella tapahtuu.
− Yritykset eivät välttämättä hahmota järjestelmäkokonaisuutta, johon SEPA-muutokset vaikuttavat. Ei pidä ajatella, että kyseessä on taas yksi päivitys. Se on it-projekti, jota on hyvä hallinnoida sellaisen, joka on vetänyt it-projekteja, varatoimitusjohtaja Kimmo Kouhi OpusCapita Oy:stä toteaa.