Yrittäjyyteen uskova pörssiyhtiö

Tamperelainen pörssiyhtiö Panostaja Oyj kertoo verkkosivuillaan tekevänsä suomalaisia menestystarinoita: se ostaa suomalaisia, kehityskykyisiä pk-yrityksiä, tuo niihin uuden, sitoutuneen johdon sekä taloudellista ja strategista osaamista.
Yritys etsii aktiivisesti ostettavaa. Sen mielenkiinto kohdistuu erityisesti yrityksiin, joissa sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Panostaja ostaa koko yrityksen, pitää itsellään osake-enemmistön ja etsii vähemmistöosakkaaksi uuden, yrityksen toimitusjohtajaksi tulevan yrittäjän.

– Uskomme yrittämiseen, yrittäjän vapauteen ja vastuuseen, Panostaja Oyj:n toimitusjohtaja Juha Sarsama perustelee tytäryhtiöiden toimitusjohtajien vahvaa roolia.

Panostaja tutkii vuosittain noin 120 yritystä. Tutkittavaa tarjoavat investointipankit, yrityskauppiaat ja yrittäjät itse. Panostaja on kiinnostunut vain kehityskelpoisista, hyväkuntoisista yrityksistä, saneerauksiin se ei lähde.
Pääomasijoittajista Panostaja poikkeaa siinä, että se tekee sijoitukset omasta taseestaan, kun pääomasijoittajat tekevät sijoituksensa yleensä rahastoista. Toinen ero on sijoitusten kesto.
– Totta kai mekin haluamme saada yrityksestä muutakin kuin osinkotuloa, mutta toimitusjohtajiemme kanssa tehdyissä osakassopimuksissa ei määritellä, että yritys myydään x vuoden kuluttua, Sarsama korostaa.
– Katsomme asioita pidemmällä sihdillä. Jotkut yritykset ovat olleet omistuksessamme yli 20 vuotta.

Pitkä prosessi

Kun Panostajalle tarjotaan jotain yritystä, prosessi aloitetaan tekemällä analyysi yrityksestä. Tässä vaiheessa ei vielä yleensä pyydetä nähtäväksi luottamuksellista tietoa. Analyysin pohjalta Panostajan johtoryhmä päättää, jatketaanko prosessia. Jos jatketaan, yritystä ja toimialaa analysoidaan tarkemmin, myyjän kanssa tehdään salassapitosopimus luottamuksellisen tiedon saamiseksi. Prosessin edetessä myyjältä pyydetään yksinoikeus neuvotteluihin määräajaksi. Tällöin mukaan tulee myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Jos vihreä valo syttyy, päästään loppusuoralle neuvottelemaan hinnasta ja kaupan rakenteesta.
Yksinoikeusvaiheeseen edenneistä kaupoista Juha Sarsaman mukaan toteutuu lähes puolet.
– On myös osattava sanoa ei, jos tulee tunne, ettei jokin täsmää, vaikka on mieltynyt kohteeseen.
Kauppa voi kaatua esimerkiksi silloin, kun yrityksestä löytyy jokin iso potentiaalinen vastuu, jota ei pysty sopimusteitse järjestämään. Esimerkiksi ympäristövastuut voivat olla sellaisia.
Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia. Juha Sarsaman mukaan myyjät tuntevat yritystensä tilan ja riskit ja tuovat ne myös riittävän ajoissa esille.
Neuvotteluvaihe yrittäjän kanssa saattaa kestää pitkään, kyse ei ole pelkästään kauppahinnasta vaan ylipäänsä luopumisesta.
– Kun henkinen myyntipäätös on tehty, kauppahinta kyllä löytyy, Sarsama arvioi.
– Täytyy muistaa, että kauppaa käydään elämäntyöstä, siinä ei auta kiirehtiä.

Yrittäjyys kiinnostaa

Siinä vaiheessa, kun Panostaja saa myyjältä neuvotteluun yksinoikeuden, alkaa yleensä myös uuden yrittäjän etsintä.
– Se on ihan yhtä iso haaste kuin hyvän yrityksen löytäminen, Juha Sarsama sanoo.
Hän arvioi, että niiden kahden vuoden aikana, jotka hän on ollut Panostajan toimitusjohtajana, on potentiaalisilta yrittäjiltä tulevien yhteydenottojen määrä jatkuvasti lisääntynyt. Panostajan tunnettuus on kasvanut, mutta myös ilmapiiri yrittämistä kohtaan on muuttunut entistä positiivisemmaksi.
Usein yhteyttä ottavat vastuullisissa tehtävissä suuryrityksessä olevat henkilöt. He haluavat käyttää kokemuksiaan ja kontaktejaan omaksi hyväkseen.
Tehtävään valittavalta myös vaaditaan kokemusta.
– On kova paikka pistää omat rahat kiinni yritykseen ja ottaa siitä kokonaisvastuu.

Synergia johtamisesta

Panostaja on monialakonserni, sillä on 13 liiketoiminta-aluetta. Niistä yksi, Takoma Oyj, on itsekin pörssiyhtiö, johon kuuluu kolme liiketoiminta-aluetta. Yrityskaupoissa Panostaja ei hae toiminnallista synergiaa yhtiöiden välille, mutta sopivan tilaisuuden tullen tehdään täydennysostoja olemassa olevien yritysten vahvistamiseksi. Synergiaa haetaan sen sijaan johtamisesta. Toimitusjohtajat tapaavat vähintään kaksi kertaa vuodessa, tutustuvat toisiinsa ja sparraavat toisiaan.
– Tämänkokoisissa yrityksissä painitaan samantyyppisten asioiden parissa toimialasta riippumatta, Juha Sarsama sanoo.
Yrittäjien asemasta konsernissa kertoo se, että yrittäjät – tytäryhtiöiden toimitusjohtajat – tekevät operatiiviset päätökset. Konserniohjaus liittyy pääosin raportointiin ja talouden ohjaukseen. Emoyhtiön henkilöstö osallistuu tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyyn ja on tarvittaessa tukena erilaisissa muutosprosesseissa.
Tavoitteena on säilyttää tytäryhtiössä pk-yritysten parhaat puolet, nopea päätöksenteko, kasvollinen omistajuus, henkilöstöstä huolehtiminen ja joustavuus, sekä toisaalta tuoda niihin raportointiin, budjetointiin ja riskienhallintaan liittyvät pörssiyhtiön rutiinit.
– Yrittäjän kunnioittaminen on syvällä Panostajan geneettisessä perimässä, yrittäjyys lähteen yrityksen historiasta ja on korostunut erityisesti huonoina aikoina, Juha Sarsama kertoo.
Panostaja perustettiin 1980-luvun puolivälissä. Se joutui velkasaneeraukseen 1990-luvun alussa kiinteistöjen vakuusarvojen pudottua.
– Tilanteesta ei olisi selvitty ilman Panostaja Oyj:n perustajiin kuuluneen, nykyisen hallituksen puheenjohtajan, yrittäjäneuvos Matti Koskenkorvan vahvaa sitoutumista ja sitä, että hän sai myös tytäryhtiöiden yrittäjät uskomaan asiaan, Juha Sarsama painottaa.

– Olemme aidosti ylpeitä siitä, että olemme Pirkanmaalla. Maakunta on haasteiden ja muutosten edessä, haluamme omalta osaltamme olla ajamassa muutosta, viemässä Pirkanmaata eteenpäin, Panostajan toimitusjohtaja Juha Sarsama sanoo.