Yhteistyö – vahva alueellinen vaikuttaja!
Suomessa alueellinen vaikuttaminen on usein julkisuudessa kääntynyt siltarumpu- tai aluepolitiikaksi. Löytyyhän useilta paikkakunnilta isoja teitä ja siltojakin, jotka tuntuvat vielä vuosienkin jälkeen hieman huvittavilta investoinneilta. Samoihin aikoihin, kun maailma oli suuri ja Suomi pieni, niin ympäri maata perustettiin pieniä yliopistoja. Tehtiin sivistysvaltion kehittämisen kolmatta peruspilaria naisten äänioikeuden ja kansakoulun jatkeeksi. Seuraava kehityskaari toi peruskoulun ja myöhemmin ammattikorkeakoulut joka niemeen ja notkoon. Miksi tässä rakkaassa isänmaassamme, joka on rakennettu isovanhempiemme ja vanhempiemme verellä, hiellä ja työnteolla toiset alueet pärjävät ja toiset kuihtuvat?
Tampere on menestynyt sotien jälkeisessä Suomessa vähintään kiitettävästi niin taloudellisten kuin aluepoliittistenkin mittareiden mukaan. Nopea ja dynaaminen poliittinen päätöksenteko aseveliakselin aikana loi perustan sille hyvinvoinnille, jonka hedelmiä nyt nautimme. Tampereen kaupungin vahva taloudellinen asema loi uskottavuuden ja antoi mahdollisuuden isoihin investointeihin, jopa valtiolle rahaa ”lainaten”. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin laajan yhteistyön yhtenä keskeisenä toimijana on ollut Tampereen kauppakamari. Yhteistyö toi tullessaan moottoritien ja nopeat junayhteydet Helsinkiin, lentoaseman Pirkkalaan ja ennen kaikkea Teknillisen korkeakoulun Tampereelle. Tampereen kaupunki on rohkeasti investoinut niin Särkänniemeen ja Tampere-taloon kuin Hakametsän jäähalliin ja Messukeskukseenkin. Kaikkia edellä mainittuja hankkeita on kuvannut luja ja positiivinen usko tulevaisuuteen. Tampereella on uskallettu kasvaa ja tehdä yhteistyötä.
S
iksi olemme pärjänneet.
Oikorata, TTY:n säätiö ja Tampereen Kansi
Maailma on globalisoitunut, muuttuu yhä kompleksisemmaksi ja päätöksentekomekanismit monimutkaistuvat. Tasa-arvovouhotus on kääntynyt itseään vastaan, yritysten hallinnollinen taakka ja valvonta ovat käymässä ylitsepääsemättömiksi yrityksille. Kuluttajaviraston kuluttajaystävälliset linjaukset tulevat käytännössä nostamaan kuluttajahintoja. Yksilönsuoja ja oikeudet ovat valtavat, mutta vastuu puuttuu. Julkisen sektorin kirjo on laajentunut: on kuntia, kaupunkeja, kuntayhtymiä ja liittoja ja kaikilla oma tahtotila. Suomi on kuitenkin vientivetoinen maa ja sen hyvinvointi perustuu vientiteollisuuteen – niin Tampereenkin. Suomi, Pirkanmaa ja Tampere ovat osa EU:ta, mutta on syytä muistaa, että avainyrityksemme ovat globaaleja.
Tulevaisuudessa elinkeinoelämän ja koko alueen kannalta Tampereen teknillisen yliopiston säätiöpääoman kokoaminen yritysten avulla on erittäin merkittävä asia. Teknillinen yliopisto ja sen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa ovat olleet ja tulevat olemaan alueen vetovoimatekijöitä ja työpaikkojen rakentajia. Alueella EI OLE vetovoimaa ilman yrityksiä ja työpaikkoja. Tampereen seutukunnan ja koko Pirkanmaan kannalta toinen merkittävä kehityssysäys on oikoratahanke eli pohjois-etelä -suuntaisen radan rakentaminen kulkemaan rahtiliikenteen osalta Ylöjärveltä Pirkkalan lentoaseman kautta kohti Lempäälää. Hanke olisi kestävän kehityksen mukainen ja ympäristöystävällinen kokonaisratkaisu. Se takaisi tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittämisen koko Pirkanmaalle ja sen mukanaan tuoma lähijunaliikenne lisäisi joukko- ja kevyenliikenteen käyttöä merkittävästi. Tampereen Kansi uutena keskustan osana toisi vielä lisäsykäyksen kehityksen pyörään.
Nyt tarvitaan rohkeaa päätöksentekoa ratkaista isot asiat positiivisesti tulevaisuuteen uskoen.
 |
Antti Eskelinen Apulaisjohtaja Tampereen kauppakamari 7.5.2010 asti |
Apulaisjohtaja Antti Eskelinen siirtyi 17.5. Itella Oyj:n palvelukseen.