Maalämpö kelpaa jo
kerros- ja rivitaloillekin
Maalämpö virtaa kasvavalla vauhdilla yritys- ja suurkäyttäjille. Pirkanmaan Porakaivo Oy:n toimitusjohtaja Jukka Stenberg ennakoi, että tulevaisuudessa lämpökaivoja porataan entistä enemmän myös kerros- ja rivitalojen tonttien uumeniin.
Toukokuussa Tampereella aloittava Suomen suurin Ikea-tavaratalo lämpiää maalämmöllä, samoin Nokialla huhtikuussa avatut Kodin Terra -myymälä ja ABC-liikennemyymälä. Nokialla sijaitsee myös ensimmäinen Pirkanmaan Porakaivon toteuttama maalämpöä käyttävä kerrostalokohde. Taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön 2009.
− Viime talvi oli kova, mutta kokemukset ovat myönteiset. Maalämmön hyötysuhde on selvästi ylittänyt odotukset, Jukka Stenberg kertoo.
Kahdessa maalämmöllä lämmitettävässä kerrostalossa on 62 asuntoa. Taloyhtiön tontilla lämpöä keräävät 18 noin 200 metrin syvyyteen porattua maalämpökaivoa. Niistä saatava energia hyödynnetään kolmella lämpöpumpulla.
Jukka Stenbergin mukaan taloyhtiöiden kallistuneet energialaskut, lisääntyvä ympäristötietoisuus ja edelläkävijöiden hyvät kokemukset ruokkivat kiinnostusta.
− Kyselyjä tulee nyt paljon. Pirkanmaalla on menossa useiden taloyhtiöiden kanssa selvitystyö siitä, olisiko maalämpö heille mahdollinen.
Maailmalla rakennetaan jo valtavia geoenergiakenttiä, joissa on useita satoja lämpökaivoja. Suomessa maalämmön käyttö suurkohteissa on vielä melko uutta, mutta pientaloissa yleistä. Vuonna 2008 rakennetuista uusista pientaloista lähes 30 prosenttia hyödyntää maalämpöä. Tyypillinen asiakas on myös omakotiasukas, joka vaihtaa vanhan öljykattilan lämpökaivoon. Tänä vuonna Pirkanmaan Porakaivon miehet asentavat noin 200 uutta maalämpöpumppua.
Maalämpö on lämpöpumpuissa käytettävistä lämmönlähteistä tehokkain, tosin hankintakustannuksiltaan kallein ja asennukseltaan työläin. Keskiverto-omakotitalon maalämpöinvestointi maksaa noin 15 000-17 000 euroa.
− Maalämmöstä saatavaa säästöä moni ei tahdo uskoa. Nyrkkisääntö on, että kaksikolmasosaa kiinteistön lämmitykseen tarvittavasta energiasta saadaan lämpöpumpulla, kolmasosa joudutaan ostamaan sähkönä, Jukka Stenberg perustelee.
"Nyt kuumiaa koko ala"
Maalämpöalaa vauhdittavat myös hallituksen uusiutuvia energialähteitä suosivat linjaukset. Pirkanmaan Porakaivo varautuu kasvavaan kysyntään muun muassa rekrytoimalla myynnin ammattilaisia nimenomaan suurkäyttäjäpuolelle.
Kilpailu on jo nyt kovaa, ja kasvubuumi tuo alalle uusia yrittäjiä. Jukka Stenberg toimii Suomen Kaivonporausyrittäjät Poratek ry:n puheenjohtajana, ja hän on huolissaan siitä, että kaikkien toimijoiden tietotaito varmasti riittää. Porauksissa kyseessä ovat merkittävät ympäristöriskit.
− Vaikka lämpökaivoporauksessa ollaan tekemissä pohjaveden kanssa, lainsäädäntö ei mitenkään rajoita tai kontrolloi toimintaa. Kun ala kasvaa ja sille tulee nopeasti uusia tekijöitä, entistä tarpeellisempaa olisi saada esimerkiksi ympäristöviranomaisilta selkeät ohjeistukset ja valvontakäytännöt.
Lämpökaivo porataan kallioperään samalla tekniikalla kuin porakaivokin, ja työ on tehtävä yhtä huolellisesti kuin vesikaivoa perustettaessa. Kalliopeitteen yläpuolella maakerroksissa olevaa pintavettä ei saa päästä pohjaveteen.
Jos lämpökaivon pintasulkuputkitusta ei tehdä kunnolla, pintavedet valuvat porareikään. Meren rannikolla riskinä on myös suolaveden pääsy porareikään ja pohjaveteen. Jos vahinko tapahtuu, sitä ei voi mitenkään korjata.
Pirkanmaan Porakaivo aloitti toiminnan 1991 porakaivoista, maalämpö tuli mukaan 1990-luvun puolivälissä. Nyt vesikaivot ovat hiipuvaa bisnestä. Vesiosuuskunnat ja kunnalliset vesijohtoverkostot etenevät myös mökkialueilla. Monelle kesäasukkaalle ja haja-asutusalueen omakotirakentajalle porakaivo on silti edelleen ainoa puhtaan veden vaihtoehto.
− Vettä löydetään aina. Jos sitä ei suoraan poraamalla tule, kallioperää maan uumenissa rikotaan vesipainepuristuksella, ja näin saadaan kallion sisäisissä halkeamissa oleva vesi virtaamaan.
− Lämpökaivoporauksissa ollaan tekemisissä pohjaveden kanssa. Koko kaivonporausalan etu on, että alalle saadaan selkeä viranomaisohjeistus ja valvontakäytännöt, Pirkanmaan Porakaivo Oy:n toimitusjohtaja Jukka Stenberg sanoo.