Tampereen kauppakamarilehti

Osaava hallitus – menestyvä yritys, osa l

Kirjoitettu March 01, 2018

Hyvä hallitustyö tukee yrityksen kasvua. Siitä huolimatta moni kotimainen pk-yritys jahkailee hallituksen käyttöä toimintansa tehostamisessa. Hallituksiin liittyy ennakkoluuloja. Monet yrittäjät ajattelevat, että se on kallista. Toinen ennakkoluulo on, että joku tulee ikään kuin syynäämään yrittäjän tekemisiä.

Yrittäjät saattavatkin ujostella yritystoimintansa avaamista muille. Huolena saattaa myös olla, että yrityksen toiminta saisi hallituksen jäseniltä huonon arvion. Hallitus tuleekin nähdä enemmän kehitysvoimana kuin uhkana. Usein ajatellaan, että minun bisnekseni on niin uniikkia, että ulkopuolisen on vaikea sitä ymmärtää ja pelätään vallan menettämistä vieraisiin käsiin.

Kuitenkin, kun toimiva johto käyttää hallitusta hyväkseen, se saa konsultin itselleen. Hallitus sparraa toimitusjohtajaa ja omistajaa ja antaa oman tukensa. Tässä mielessä yritysten hallitus on aivan liian vähän käytetty voimavara.

Monella yrityksellä olisikin vielä kehitettävää hallitustyöskentelyssä. Suunta on kuitenkin kääntynyt viime vuosina. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että kiinnostus Hallituspartnerit ry:n ja kauppakamarien HHJ-kurssiin (Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssiin) on kasvanut. Sen on suorittanut jo yli 7 000 henkilöä.

Vähitellen hallituksiin olisikin päteviä tulijoita, mutta tilanne on kuin nykyinen työllistyminen: kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa. Jäseniä kyllä riittäisi, mutta on eri asia, sopivatko he yritysten tarpeisiin.

Huomioita helikopterikulmasta

Entä millaisista tekijöistä hyvä hallitus koostuu? Olennaista on, että hallitus on monialainen. Sen jäsenet edustavat eri alojen osaajia.

Hyvä hallitus kyseenalaistaa toimivan johdon ja näkee yleensä ulkopuolisena hieman eri tavalla kuin omistaja ja yrittäjä. Hyvän hallituksen piirre on nimenomaan se, että se katsoo asioita helikopterinäkökulmasta. Arkipäivän, operatiivisten asioiden johtaminen ei kuulu hallitukselle.

Keskeisimpiä tehtäviä on suunnan näyttäminen, visiointi, strategiatyöskentely ja ylipäätään suurempien, yrityksen tulevaisuuteen liittyvien asioiden käsittely. Valitettavan usein hallituksissa juututaan kuitenkin sellaisten asioiden käsittelyyn, jotka hallitukselle eivät kuulu. Usein katsotaan myös enemmän peruutuspeiliin kuin tulevaisuuteen, jolloin esimerkiksi yrityksen toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset jäävät näkemättä.

Pohdittavana asiana näkisin riippumattomien hallitusjäsenten valinnan hallituksiin. Jos hallituksessa on esimerkiksi viisi henkilöä, heistä vähintään kahden kannattaisi olla riippumattomia jäseniä. Jos kaksi näkee asian samalla tavalla, on vaikutus jo suurempi kuin yhdellä henkilöllä. Riippumattomalla jäsenellä tarkoitan jäseniä, joilla ei ole omistajasidoksia yrityksiin. Julkisomisteisissa yhtiöissä on kysymys poliittisesti sitoutumattomista jäsenistä.

Riippumaton hallitusjäsen näkee asiat tietyllä tavalla ulkopuolisena ja ilman yritykseen liittyviä tunnesiteitä. Tällainen jäsen tuo myös kokemusta, jota yrityksellä ei ole. Hän toimii myös unilukkarina, joka herättelee yritysjohtoa katsomaan asioita eri tavalla kuin on totuttu ja tuo tarvittavaa substanssiosaamista esimerkiksi myynnistä, markkinoinnista tai taloudesta.

Hyvin toimivan hallituksen merkitys näkyy siinä, miten se auttaa ja tukee yrityksen toimivaa johtoa. Yritykset ovat myös erilaisissa kehitysvaiheissa, eri toimialoilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Alkuvaiheessa hallituksen täytyy useasti ottaa kantaa pieniinkin asioihin yksinkertaisesti siitä syystä, että omat johtoresurssit ovat pienet. Oleellista on se, että hallituksessa on sellaista osaamista, joka tuo lisäarvoa yritykselle. Useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen omaan substanssiosaamiseen ei kaivat tukea, mutta esimerkiksi strategiatyöskentely, myynti, markkinointi, talous ja vaikkapa kansainvälistyminen ovat sellaisia osa-alueita, joihin lisätukea kaivataan.

Palkkiot pk-sektorilla ovat yleensä varsin kohtuullisia eivätkä varmaan tee suurta lovea yrityksen tulokseen. Palkkioiden suuruus on kiinni yrityksen koosta, toimialasta, kansainvälistymisen asteesta ja taseen suuruudesta. On yrittäjän ja hallituksen jäsenen välinen asia, millaista palkkiota maksetaan. Pörssiyhtiöiden hallitusten kymmenien tai satojen tuhansien eurojen palkkiot eivät kuitenkaan liity millään tavalla pk-sektoriin.

Tukena advisory board

Jos yritys on sellaisessa kehitysvaiheessa, jossa hallituksen rooli on vielä vähäinen ja enemmänkin muodollinen, hyvä keino on harkita advisory boardin, neuvottelukunnan, käyttöä.

Entä mikä erottaa nämä kaksi tahoa toisistaan? Perinteinen hallitus on lakisääteinen, se toimii lakien mukaan ja siinä on selvät vastuut. Advisory boardissa puolestaan vetäjänä on usein itse yrittäjä, toimitusjohtaja tai erikseen nimetty neuvonantaja ja se toimii yritysjohdon sparraajana, ideoiden tuottajana ja johdon keskustelukumppanina.

Advisory board keskustelee niistä asioista, jotka ovat yrittäjän mielestä keskeisiä ja useimmiten aika operatiivisia. Toki hallitusmaistenkin asioiden käsittely advisory boardissa on täysin mahdollista. Hallituksen tehtävä on vastaavasti keskittyä strategisiin asioihin ja yhteisvastuullisesti johtaa yrityksen asioita. Molempien elinten päätavoitteena on tietenkin yhtiön menestyminen omistajien ja muiden sidosryhmien viitoittamaan suuntaan.

Kirjoittaja Martti Silvennoinen on Hallituspartnerit ry:n hallituksen puheenjohtaja. Blogitekstin toinen osa avautuu tästä.

Lisätietoja Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuskokonaisuudesta tästä.

Kategoriat: