Pisara vai tulevaisuus?

Kauan ja hartaasti työstetty strategia on laadittu vuosille 2015–2030, joten se ei takerru liiemmin yksityiskohtiin. Strategia on luonteeltaan patistava. Pirkanmaan näkökulmasta saimme nauttia oman työmme hedelmistä, kun AiRRport-hanke nousi sekä strategiassa että julkistamistilaisuudessa näkyvästi framille.

AiRRport-konseptin toinen kehitysvaihe esitellään yleisölle 19. helmikuuta. Työryhmän missiona on kuluneen kahden vuoden aikana ollut Suomen, erityisesti läntisen ja keskisen Suomen kilpailukyvyn parantaminen. Parhaaksi keinoksi tähän löydettiin liikennejärjestelmän tehostaminen luomalla liikennemuotojen, erityisesti raide- ja lentoverkkojen, välille saumattomuutta. Valtakunnallisen tuen saaminen oli AiRRportille välttämättömyys, ja nyt tulevaisuus näyttääkin entistä kirkkaammalta.

AiRRport-projektin seuraavina toimina on turvata projektin jatkuvuus omistajuusratkaisuilla, edistää Tampereen asemakeskuksen investointia sekä jatkaa juna- ja linja-autoliikenteeseen perustuvien matkaketjujen rakentamista. Koko suomalaisen lentoliikennejärjestelmän kannalta on huomionarvoista, että AiRRport tekee järjestelmästä kannattavan, parantaa saavutettavuutta Eurooppaan ja tukee Helsinki-Vantaan profiloitumista kansainvälisessä transit-liikenteessä.

Suomessa on yhdestoista hetki toteuttaa viisaita kilpailukykyinvestointeja, jos halutaan pysyä pohjoismaisessa kehityksessä mukana. Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteisen The Scandinavian 8millionCity -projektin tavoitteena on kytkeä alkuvaiheessa Oslo, Göteborg ja Kööpenhamina toisiinsa uudella huippunopealla, lentoasemien kautta kulkevalla junayhteydellä. Esimerkiksi Tukholma-Göteborg-rata siirretään kulkemaan Göteborgin Landvettern-lentoaseman alta vuoteen 2023 mennessä.

Valtakunnan tasolla onkin nyt hyvä miettiä tehdäänkö kahdella miljardilla eurolla junien kääntöpaikka Helsinkiin vai satsataanko hieman tehokkaammin. Esimerkiksi kymmenesosalla tuosta summasta pystytään kytkemään Suomen rataverkko ja kansainvälinen lentoverkko toisiinsa rakentamalla Tampereelle suunniteltu APM-järjestelmä. Lentoliikennestrategian linjauksen jälkeen tämä on mahdollista. On muistettava, että ennen älykästä liikennettä tulee älykäs päätöksenteko.


Harri Ojala
Kirjoittaja on Tampereen kauppakamarin asiamies, jonka vastuualueita ovat vaikuttamistoiminta sekä alueellisen vetovoiman ja saavutettavuuden kehittäminen