Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

Ammatiltaan omistaja

Julkaistu 13.09.2017
Aika usein ura urkenee siitä, mitä opiskellessaan oppii. Taalerin sijoitusjohtajalle Tero Luomalle kävi – karkeasti ottaen – päinvastoin:

– Kiinnostuin omistajuudesta, kun valmistuin kauppatieteiden maisteriksi ilman, että millään kurssilla olisi puhuttu omistamisesta. Tutkiessani yrityksiä havaitsin valtavan eron hyvän ja huonon omistamisen välillä.


Syntyi perusväittämä siitä, että omistajalla ja omistamisella on merkitystä. Ei ole yhdentekevää, kuka omistaa, mitä omistaa, miksi omistaa, miten omistaa ja milloin omistaa.

Nyt hän haluaa avartaa käsityksiä omistamisesta, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Teossa on omistajuusaiheinen väitöskirja, ja kokemusta on hankittu niin ammattimaisena omistajana kuin sijoittajanakin. Luoma puhuu omistajaosaamisen kehittämisen tarpeesta – ja muistuttaa, että omistaminen on myös tunnetta.


Tero-Luoma etusivulle

Tero Luoma sanoo, että suomalainen omistajuuskeskustelu on 2010-luvulla kehittynyt, mutta edelleen se keskittyy liiaksi perintöverotukseen. – Pitäisi keskustella laajemmin siitä, mistä omistajuudessa on kyse.

Hyvä omistajuus hyödyttää kaikkia


Omistamisesta puhuminen ei ole mikään small talk -aihe, ja Tero sanoo, että omistamiseen liitetty vauraus on erityisen vaikea aihe yhteiskunnallisessa keskustelussa. Omistaminen ja ei-omistaminen asetetaan vastakkain ja kateus nostaa helposti päätään.

Teron mielestä keskeistä olisi ymmärtää, että hyvä omistajuus eli se, mitä paremmassa käytössä resurssit ovat ja mitä paremmin niitä hoidetaan, hyödyttää kaikkia ja kaikkea.

– Vauraus on köyhyyden vastakohta. Jos halutaan vähentää köyhyyttä, on lisättävä vaurautta. Kun kakku kasvaa, kaikki hyötyvät. Ei kateudelle pidä antaa valtaa vaan ymmärtää omistamisen yhteiskunnallinen merkitys.

Sitten Tero sukeltaa vielä syvemmälle: teoriaan ’itsensä omistajuudesta’. Sen mukaan ihminen – kukin meistä – omistaa itse itsensä, ajatuksensa ja aikaansaannoksensa. Omistusoikeus kuuluu ihmisyyteen, ja ellei sitä ole, seuraa anarkiaa ja orjuutta.

– Valtiossa, jossa omistusoikeus on kunnossa, on vaurautta ja hyvinvointia. Jos oikeutta ei ole, jos ei ole omistamisen turvaa, kehittämiseltä menee pohja. Kenelläkään ei ole intressiä kehittää yhteistä, vaan jokainen ottaa hyödyn ja piilottaa omaisuutensa. Tämä perustelee vahvasti sitä, miksi omistamisella on merkitystä.

Kuka on paras omistaja?

Teron mielestä omistajuus on Suomessa hyvin siiloutunutta ja omistajuuden ääni hajanainen.

– On pörssiyhtiöitä, perheyhtiöitä, julkisesti omistettuja... On melko turhaa keskustella siitä, onko jokin omistajuusmuoto parempi kuin toinen. Kaikki perustelevat merkittävyyttään omilla mittareillaan.

– Teoreettisesti ei ole ideaalia omistajaa, mutta kohde kohteelta voi miettiä, kuka olisi kulloisellekin kohteelle luonnollinen omistaja. Omistajuus on tapauskohtaista, eri asiat toimivat eri tilanteissa. Onko kohde eri arvoinen eri omistuksessa? Kenen omistuksessa kohde on arvokkain? Kenellä on uskottavuutta alalla ja kyky hankkia asiakkuudet? Turun telakka on hyvä esimerkki siitä, miten omistaja ratkaisi pelin ja täytti tilauskirjat.

Teron mielestä Suomessa omistajuus nähdään yhä liiaksi myös yrittäjyytenä eikä oikein ymmärretä eroa omistajan ja yrittäjän välillä.
– Ajatellaan, että hyvä yrittäjä on hyvä omistaja, vaikka ei se välttämättä niin ole. Yksi ”mittari” on kysyä, olisiko yrittäjä hyvä omistaja muulla kuin omalla toimialallaan.

Perheyrityksissäkin pitäisi pohtia kriittisesti, kuka olisi yritykselle paras omistaja.
– Meille on vasta kehittymässä omistajasukuja. Hyvän omistajakulttuurin mallia voisi ottaa Ruotsista, Wallenbergeistä.

Tero kehottaa omistajia katsomaan peiliin ja kysymään itseltään: Olenko hyvä omistaja?
– Omistaja ei ole suojassa oleva luokka, senkin toimintaa pitää pystyä arvioimaan. Ja omistajan pitää kestää palautetta.

Näköalapaikoilla tulevaisuuteen

Tero Luoma tekee sitä mistä puhuu: sijoittaa ja omistaa, niin Taalerin sijoitusjohtajana kuin yksityishenkilönäkin. Lisäksi hän toimii aktiivisesti usean yhtiön hallituksessa.

– Yksi osa työstäni on johtaa olemassa olevia kohteita. Pääomasijoittamisessa onnistunut exit on toiminnan maali. Viisi vuotta kehitetään omistaja-arvoa ja sitten punnitaan työn tulos. Pääoman tuottomittari IRR (Internal Rate of Return) on selkeä mittari. Tykkään alan suoraviivaisuudesta ja tulosvastuullisuudesta. Aikajänne on sopiva, ei tarvitse elää kvartaalitaloudessa, vaan asioita ehtii kehittääkin.

Työhön kuuluvat myös tarjottujen bisnesideoiden arviointi ja uusien ideoiden kehittely sekä
rahastojen hallinnointi pääomien keräämiseksi. Esimerkiksi vuosina 2012–2016 Tero johti Biotehdas-rahastoa, tästä vuodesta alkaen hän johtaa Kiertotalous-rahastoa.

– Biotehdas-hanketta tutkiessamme näimme, että Suomesta puuttuu orgaanisen jätteen käsittelykapasiteettia. Rakensimme valtakunnallisen biokaasulaitosverkoston. Se myytiin Gasumille keväällä 2016. Se oli hyvä exit.

Kiertotalous-rahasto taas on maailman ensimmäinen kiertotalouteen sijoittava pääomarahasto. Tavoitteena on tehdä sijoitus kymmeneen yritykseen, nyt sijoituksia on seitsemän. Esimerkiksi Nokialle Kolmenkulmaan avataan syyskuussa käytettyjen autonrenkaiden kierrätyslaitos. Renkaat murskataan ja sen jälkeen kierrätetään öljyksi, kaasuksi ja hiileksi. Teräslangat otetaan talteen.

Biotalous-rahastoon kerättiin 200 yksityiseltä sijoittajalta reilu 37 miljoonaa euroa. Kiertotalous-rahastoon koottiin muutamassa viikossa 360 sijoittajalta 40 miljoonaa euroa. Tero Luoma sanoo, että kyllä Suomessa rahaa on, jos tarjolla on hyvä sijoituskohde.

– Esimerkiksi Biotalous- ja Kiertotalous-rahastoissa sijoittajia kiinnosti riittävän korkea tuottotavoite ja kohteen konkreettisuus sekä myös se, että ne liittyivät ympäristöalaan ja olivat investointeja Suomeen.

Vaikuttavuus ratkaisee

Sijoittamisessa on jo tovi puhuttu vastuullisuudesta, mutta se ei enää riitä, pitää olla myös vaikuttavuutta.

– Yhä tärkeämpää on, mitä pääomalla saadaan aikaan. Kriteereitä on erilaisia, mutta ne lähtevät asiakkaan arvopohjasta ja tahtotilasta. Tuoton maksimointi ei ole ainoa juttu, vaan miten tuotto tehdään ja mihin se käytetään.

Vaikuttavuus-ulottuvuutta avaavat esimerkiksi Taalerin investoinnit asuntojen, toimistojen ja kauppakeskusten rakentamiseen Afrikassa Nairobissa, jossa Taalerilla on toimipiste.
– Kansainväliset yritykset tulisivat maahan investoimaan, mutta kiinteistöjä niiden käyttöön ei ole ja pääomasta on huutava pula. Niinpä kansainvälisiä resursseja yhdistäen investoimme tarpeisiin – ja maan talous kehittyy.

Taalerilla on 5,3 miljardin hallinnoitava varallisuus – kotimaista rahaa, joka on koottu kymmenessä vuodessa. Suomalaiset makuuttavat pankkitileillä arviolta 85:ttä miljardia euroa, ja näitä varoja Tero patistaa aktivoimaan.

– Tuollaisella summalla olisi valtava vaikutus suomalaiseen elinkeinoelämään, talouteen, työllisyyteen ja koko yhteiskuntaan. Pääomallaan voisi edistää arvokkaaksi kokemiaan asioita.

Riski on mahdollisuus

Sijoittaminen on tulosurheilua, tuotto ratkaisee ja kilpailu on kovaa. Jos haluaa tuloksia, jos haluaa kasvattaa varallisuutta eikä vain turvata nykytilaa, hallittu riskinotto on hyväksyttävä. Kun Tero Luoma kuulee sanan riski, se tarkoittaa hänelle samaa kuin mahdollisuus. Asiat on tutkittava eikä ideaa pidä hylätä riskin laukeamisen pelossa.

– Tässä ammatissa pitää olla rohkeutta ottaa hallittu ja suhteessa tuottoon järkevä riski. Jos pelkää, on paras jättää nämä hommat. Aina ei mene niin kuin pitäisi, mutta sekin on hyväksyttävä. Riskiä pitää aina yrittää pienentää omalla toiminnalla. Ymmärrettävyys riskissä on tärkeää: maalaisjärjellä on käytävä tapahtumaketju läpi, eikä ketjussa saa olla liikaa jos-asioita.

”Bisnes kuuluu elämääni aina”

Kun onnistuu ja tekee hyviä sijoituksia ja exitejä, ennen pitkää oma talous tulee turvatuksi. Tero Luomakin voisi jäädä kohta 35-vuotiaana eläkkeelle, mutta ei, ei, EI.

– Tulisin hulluksi. Bisnes kuuluu minun elämääni aina.

Raha symboloi hänelle ennen kaikkea vapautta. Se on mahdollistaja, ei itseisarvo.

– Taloudellinen riippumattomuus, jota moni tavoittelee, on lopulta tyhjyyden tila. Tietoisuus siitä, että ei välttämättä tarvitse tehdä mitään ja toisaalta voi tehdä monia asioita, palauttaa ihmisen pohtimaan omia arvojaan.

Jatkossa Tero toivoo vielä pääsevänsä oppimaan uutta pörssiyhtiön ja pitkäaikaisen perheyhtiön hallituksiin. Ja joskus tulevaisuudessa hän aikoo opettaa omistajuutta ja valmentaa tulevia omistajia, joko akateemisessa maailmassa tai muualla.

– Voisin olla “omistajuuden professori”. Kansainvälisen MBO-ohjelman, Master of Business Ownershipin ohjelmarunko on jo koossa, mutta hetki sen toteuttamiseen ei vielä ole oikea.

– Aikanaan se on sitten kontribuutioni omistajuuden osaamispääomaan, sivistyksellinen kädenjälki.

Tero-Luoma etatyo


Yrityskaupat, pääomasijoittaminen ja omistajuus ovat kiehtoneet Tero Luomaa pitkään. – Itse asiassa kun 15-vuotiaana luin Jari Sarasvuon Sisäisen sankarin, aloin käyttää aikaa henkilökohtaiseen valmentautumiseen. Olen kehittänyt osaamista määrätietoisesti. Paljon on ollut tuuria, sattumaakin, mutta onni seuraa valmistautunutta – ja mahdollisuuksia avautuu.


”Hallitustyöskentelyssä pitää olla kunnianhimoa”

Tero Luoma on syksyllä 2017 kuuden hallituksen puheenjohtaja tai jäsen. HappyOrNot Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja hän on, palkittiin viime keväänä Kultainen Nuija -huomionosoituksella tunnustuksena hyvästä hallitustyöstä. Palkinnon jakaa Hallituspartnerit ry alueellisine sisarjärjestöineen.

– Hallitustyöskentelyssä pitää olla jokin maali ja aikajänne. Ei voida jatkaa vuodesta toiseen samalla kaavalla. Pitää olla kunnianhimoa, Tero sanoo.

Hallitustyössä on paljon hyviä käytäntöjä, mutta työmuotoja voidaan myös uudistaa.

– Esimerkiksi teknologia tuo kommunikointiin uudet ulottuvuudet. Ei olla sidottuja kokoukseen kerran kuukaudessa, vaan yhteyttä voidaan pitää koko ajan ja vuorovaikutusta saadaan aktivoitua kokousten ulkopuolellakin. Kun pidetään yllä aktiivista keskustelua, pystytään sparraamaan yritystä paljon paremmin. Hallitus ei ole niin etäällä ja suhde toimitusjohtajaan tiivistyy. On tietysti tärkeää pysyä strategisena, mutta ei etäisenä.

Mitä osaamista yritys tarvitsee?

Hallituksen kokoonpano määrittää monia asioita.

– Omistaja voi valita helpon kaavan mukaan ihmisiä lähipiiristä, mutta oikeasti pitäisi valita lisäarvon tuovia osaajia ja ottaa mahdollisimman laaja osaamisresurssi hallitustyöskentelyn käyttöön. Siitä on johdolle todella suuri apu. Mitä osaamista firma tarvitsee hallitukseensa nyt ja millainen hallitus vie sitä seuraavalle polulle? Hallitus katsoo horisonttia ja linjaa resursseja ja valintoja.

Tero Luoman mielestä yrityksen johtohenkilöille tekisi myös hyvää hallitustyöskentely jossakin toisessa pk-yrityksessä, koska se avaa uusia näkökulmia strategiseen ajatteluun ja erilaisiin liiketoimintoihin.

Tero huomauttaa, että jos yrityksellä menee huonosti, liian usein toimitusjohtaja saa lähteä.
– Vaikka aika usein myös hallituksella olisi peiliin katsomisen paikka.

Tero on itse suorittanut Hallituspartnerien ja Suomen kauppakamarien HHJ-tutkinnon ja HHJ-puheenjohtajatutkinnon ja arvostaa näitä koulutuksia.
– HHJ on täyttänyt tehtävänsä ja säilyttänyt tasonsa. On hienoa, että sen kysyntä on edelleen hyvä.

 Tero-Luoma CV

Tero Luoman ”mancave” on sisustettu huippukiekkoilijoiden pelipaidoilla.
– Olen harrastanut jääkiekkoa ja aina ollut jääkiekkohullu, mutta sisustuksessa
mopo karkasi käsistä. Yksi aarre on Children of Bodomin Alexi Laihon kitara.
Bändistä olen tykännyt aina ja Laihon elämäntarina kiinnostaa, se, miten
omistautuminen musiikille on vienyt hänet lopulta maailman huipulle.

Tero Luoma


Nelio lila 1983 syntyy Kankaanpäässä

Nelio lila 2002 ylioppilaaksi Sammon lukiosta

Nelio lila 2009 kauppatieteiden maisteriksi, pääaineena laskentatoimi, Tampereen yliopisto; pro gradu pääomasijoittamisesta

Nelio lila 2005 armeijaan; FRDF Kansainväliset valmiusjoukot Säkylässä; RUK Hamina, oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Nelio lila 2005–2006 Alexander Stubbin poliittinen avustaja Euroopan Parlamentissa Brysselissä

Nelio lila 2006–2008 opintojen ohessa ”lobbarina” Tampereen kauppakamarissa

Nelio lila 2008–2011 yritysanalyytikko, Panostaja Oyj

Nelio lila 2010 tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto; väitöskirjan aiheena "Understanding and Conceptualizing Active and Value Creative Ownership"

”Väitöskirja valmiiksi aikaisintaan vuoden 2018 lopussa, mutta ainakin ennen vuotta 2020.”

Nelio lila 2011– sijoitusjohtaja, osakas, Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy

”Politiikka ja EU opettivat, miten yhteiskunta toimii. Kauppakamarissa oppi tuntemaan yrityselämää ja sitä, miten asioihin vaikutetaan.”

Luottamustoimet

Tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana: HappyOrNot, Gapps, Ecomation ja Etelä-Suomen Lämpöhuolto. Hallituksen jäsenenä: Envera ja Volter. Hallitusjuniorit ry:n, nykyisen Future Boardin perustajajäsen, Hallituspartnerit ry:n jäsen.

Perhe

Vaimo Merja ja lapset Hugo (2010) ja Hilda (2012), koti Pispalassa.

”Perhe on tärkeä, sen ansiosta olen aikaisempaa syvällisempi, vähemmän mustavalkoinen tai äkkipikainen. Haluan antaa lapsilleni kasvatuksen, jossa arvoina ovat yritteliäisyys, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.”

Harrastukset

Väitöskirja, urheilu, lukeminen, lasten harrastukset.

Motto

Pay it forward – anna hyvän kiertää.

”Pyrin auttamaan jos pystyn; läheisiä, ystäviä, aloittavia yrittäjiä. Sparraan ja neuvon, koska olen itse saanut tukea ja apua. Aktiivista tiedon ja kokemuksen jakamista.”

Mistä saat virtaa?

Liikunnasta, ajattelusta, oppimisesta sekä omista ja muiden onnistumisista.


Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Olli-Pekka Latvala