Betoniveljekset painavat kaasua

Vauhti- ja yrittäjyysinnostus näkyivät jo, kun Markus, 10 vuotta, ja Miikka, 7, ostivat ensimmäisen mökkitieauton, Datsun 100A:n. Sitä varten he ahkeroivat muun muassa autoja pesemällä, ja kun 500 markan hinnasta 300 markkaa oli koossa, isä-Markku antoi tunnustusta poikiensa yrittämiselle ja kustansi loput auton hinnasta.

Sen jälkeen veljekset ovatkin liikkuneet rivakasti paitsi yrittäjyyden maailmassa, myös maalla, vedessä ja ilmassa.
Datsunia seurasivat mopot, kevytmoottoripyörät, moottoripyörät. Nyt Markus harrastaa veneilyä, Miikka lentämistä. Ralliakin ajettiin. Markus luki itsensä merkonomiksi ja insinööriksi (amk), Miikka rakennusinsinööriksi (amk). Urallaan molemmat ovat olleet muun muassa taksikuskeja.

– Olemme itse asiassa taksinkuljettajia neljännessä polvessa ja nähneet senkin alan yrittäjyyden läheltä lapsuudessa ja nuoruudessamme. Yrittäminen oli meille luonnollinen vaihtoehto elämässä. Oman rahan ja henkilökohtaisten takauksienkaan laittaminen likoon ei ollut kovin pelottavaa, kun päätökset ovat harkittuja, Markus kertoo.

Vaikeuksien kautta voittoon

Betonimaailmaan veljekset kurvasivat, kun betoniteollisuudessa työskennellyt isä osti puolet silloisesta Valkeakosken Betoni Oy:stä vuodenvaihteessa 1999–2000. Silloin yrityksessä oli 10 työntekijää ja sen liikevaihto oli 500 00 euroa. Miikka tuli yritykseen töihin vuonna 2005, tuotantopäällikkönä hän aloitti 2011. Markus tuli vuonna 2007, ja 2009 vuoden lopulla hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi. Isä jäi pois päivittäisestä toiminnasta vuonna 2009. Nyt VaBeksi nimensä vuonna 2013 muuttaneessa yrityksessä on noin sata työntekijää ja liikevaihtoa 12 miljoonaa euroa.

– Alku oli kyllä raskas. Vetovastuun vaihtaminen ei ollut mitenkään suunniteltua, koska isä jäi pois sairastuttuaan vakavasti. Hän kyllä toipui, mutta ajatteli, että elämässä on aika tehdä jotain muuta. Meillä oli lapset syntymässä ja talonrakennukset. Maan talous oli lamassa, yrityksen liikevaihdosta hävisi puolet vuonna 2009. Tuntui, että leipä vietiin suusta, kun rakennuskohteita pantiin hupun alle.
Markus Lehtinen arvioi, että jälkeenpäin ajatellen tuo aika oli paras koulu yrityksen johtamiseen – vaikka kaikki ei aivan oppikirjan mukaan mennytkään.

– Paljon opittiin kovimman kautta – myös itsestämme. Mutta nuo ajat läpikäyneinä osaamme suhteuttaa monet asiat nykyään oikein.
VaBe on kiitoon lähdettyään pysynyt nousevalla uralla. Vuodesta 2009 se on kasvanut joka vuosi eikä ole kertaakaan käynyt yt-neuvotteluja tuona aikana.

– Olemme itse asiassa ainoa alan suurista yrityksistä, jossa ei ole työpulan takia vähennetty väkeä 2010-luvulla, Markus sanoo.
– Juuri kerroimme väelle hyviä uutisia: tuotanto on myyty ensi kesään asti. Maalis- ja huhtikuu ovat alalla yleensä huonoimpia, mutta me olemme aina onnistuneet löytämään työtä. Viikossa meiltä valmistuu 3000 neliötä elementtiä. Päivässä kerros- ja rivitalojen elementtejä lähtee pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle 8–9 rekkakuormallista.

Pärjääminen on kiinni omasta toiminnasta

Markus Lehtinen muistuttaa, ettei menestystä kukaan yksin tai kaksin tee.
– Avaintekijöitä ovat mahtavat työntekijät. Meillä on töissä loistavia ihmisiä, jotka ymmärtävät tehokkuuden ja henkilökohtaisen tuottavuuden merkityksen yrityksen menestymiseen ja omaan työllistyvyyteensä.

Kouluttautuminen ja jatkuva kehittyminen ovat tärkeitä, johtamisjärjestelmien pitää olla kunnossa, prosessien kohdallaan. Tärkeää on myös työssä viihtyminen, veljekset korostavat.

– Ala on työvoimavaltainen, ja työssään viihtyvä työntekijä on luonnollisesti tehokkaampi kuin ei-niin-viihtyvä. Materiaalit maksavat alan toimijoille suunnilleen saman verran. Pärjääminen on kiinni omasta toiminnasta. Erittäin tärkeää on, että jokainen vabelainen on asiakkaidemme luottamuksen arvoinen , Markus huomauttaa.

Intia, Viro ja ässä takataskussa

Panokset on selkeästi asetettu Valkeakoskelle, mutta vauhtia on riittänyt Valkeakosken ulkopuolellakin. VaBe Oy omistaa viidenneksen Intian Chennaihin vuonna 2010 avatusta betonielementtejä suunnittelevasta, valmistavasta sekä asentavasta VME Precast Pvt. Ltd:stä. Yrityksessä on nyt yli 200 työntekijää.

– Alussa osallistuimme tehtaan suunnitteluun, pystyttämiseen, käyttöönottoon ja työntekijöiden kouluttamiseen. Nyt Intian tehdas on meille lähinnä ns. sijoitus. Se menee eteenpäin, vaikka ei ihan niin kuin elokuvissa, Markus Lehtinen kertoo.
VaBe:lla on myös tytäryhtiö Viron Padisessa, kuusi puuseppää työllistävä VaBe Baltic Oü.

– Se tekee muottitöitä meille sekä puusepäntyötä muualle, pääasiassa Saksaan ja Ranskaan, Miikka Lehtinen kertoo.
Markus naurahtaa, että puuverstas ostettiin, kun tilaisuus tuli vastaan ja ”koska se oli halpa”.

– Mutta nyt toimintaa on tehostettu, tiloja kunnostettu. Uskon, että jo pelkästään kiinteistösijoituksena olemme siitä plussalla.
Takataskusta löytyy vielä yksi ässä, pienrakentajia palvelemaan perustettu sisaryritys VaBe Talot Oy, jonka toimitusjohtaja Miikka Lehtinen on.

– Pientalomyynti oli merkittävässä roolissa vuonna 2009, kun muu rakentaminen sukelsi. Rakensimme VaBe-talon Valkeakosken asuntomessuillekin vuonna 2009. Päätös tehtiin aika nopeasti, tehokasta rakennusaikaa oli jäljellä kolmisen kuukautta – mutta talo valmistui viimeisenä yönä ennen messujen avajaisia. Siinä mielessä olimme rebeleitä, ettemme sisustaneet taloa mitenkään, Miikka muistelee.

VaBe Talot toimittaa betonielementtirunkoisia matalaenergia-, hybridi- ja passiivienergiataloja. Niiden teknologiaa on kehitetty yhdessä muun muassa TTY:n, VTT:n, Parocin ja SPU:n kanssa.
– Sitten kun on mahdollisuus panostaa yhtiöön riittävästi, sitten panostetaan kerralla kunnolla, Markus ennustaa.

Sattumaa ja todennäköisyyttä

Ajankohtainen lisävaihde yrityksen kasvuun on 2,2 miljoonan euron investointi tuotantotilaan ja -linjaan viime vuonna. Se oli tehtävä, koska tila tontilla loppui jo 2011.

– Taloudelliset mahdollisuudet olivat rajallisia, pitäisikö vain hioa omaa tuotantoa? Vai voisimmeko tehdä enemmänkin? Vuosi 2013 kartoitettiin, millä tavalla voisimme kasvaa. Investointi Viron puuverstaaseen oli yksi tunnustelu yrittämiseen Virossa. Sinnekö? Työvoimakustannukset ja muut yrittämisen elementit olisivat paremmat kuin Suomessa, mutta elämämme on Suomessa, ja laajeneminen Viroon tarkoittaisi aikamoista matkustamista. Kärsisikö perustoiminta täällä? Tai pitäisikö perustaa tehdas lähemmäs suurinta markkina-aluettamme Helsinkiä? Tuotteidemme kuljetuskustannuksethan ovat isot, Markus kuvaa pohdintoja.

Sitten sattuma puuttui peliin.

VaBe:n toimitilan viereinen tontti ja 2000 neliötä tuotantotilaa vapautuivat, kun Elematic keskitti työt Akaaseen.
– Kuljetukset ovat toki iso kuluerä, mutta yhdellä tontilla toimimisesta olisi hyötyä. Aivan ratkaisevaa oli, että Valkeakosken kaupunki lähti investointiin mukaan ja osti hallin. Lunastamme sen siltä kahdeksan vuoden kuluessa. Muutostyöt ja kalustohankinnat kustansimme itse. Kiinteistön osuus investoinnista oli noin kolmannes. Lisäksi palkkasimme viime vuonna 30 henkeä lisää. Melkein kaikki koulutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa yhdessä hankitulla rekrytointikoulutuksella.

Entistä isompaan loikkaan

Investointipäätöksen taustalla oli tietysti paljon mittaamista ja laskemista. Lisäksi suunnitelmat ja valmistelut investoinnin vaatimien toimien – esimerkiksi rekrytointien – toteuttamiseksi tehtiin ennen lopullista päätöstä.
– Kun kokonaisuus alkoi numeroiden ja skenaarioiden perusteella näyttää järkevältä, tehtiin henkinen, koko perheen päätös, että tähän sitoudutaan, Markus kertoo.

– Ja kun päätös oli tehty, tuli tuttu fiilis: taas mennään! Miikka naurahtaa.

Investoinnilla uuteen tuotantolinjaan VaBe laajentaa tarjontaansa entistä isompiin kokonaisuuksiin ja vaativampiin tuotteisiin, kuten julkisivuelementteihin ja parvekelinjastoihin. Kasvua haetaan, ja nyt loikka voi olla aikaisempaa isompi. Tärkeää oli saada tehty investointi tuottamaan mahdollisimman pikaisesti ja kehittää tuottavuutta systemaattisesti.

Tehdas tuottamaan kuutena päivänä viikossa?

– Yksi keino siihen olisi se, että viiden työpäivän sijasta tehdas toimisi kuutena työpäivänä viikossa ja samalla pystyisimme palkkaamaan lisää väkeä. Ei se kuitenkaan helposti onnistu nykyisen työehtosopimuksen rajoissa. Kokemus lauantaityöstä on, että kun kysytään sadan prosentin lisäpalkalla töihin, kymmenen prosenttia väestä tulee. Pelkkä raha ei motivoi. Mitään esityksiä meillä ei vielä ole, mutta keskustellen ja yhteistyön hengessä toivomme löytävämme yhteisen ratkaisun.

Entä mitä Lehtisen betoniveljekset ajattelevat tulevaisuudesta?

– … kuka tietää? 30 vuoden kuluttua tuskin olemme siinä, missä olemme nyt. Jos haluaa menestyä, ei saa kangistua kaavoihin.
Ei siis betoniinvalettuja suunnitelmia? Veljeksiä naurattaa:
– No mutta… betonihan on joustava materiaali, josta on moneksi!

Markus (oik.) ja Miikka Lehtinen toimivat tiiviissä yhteistyössä VaBe:n johdossa, ja keskinäistä sananvaihtoa sävyttää huumoripitoinen naljailu. – Veljeksinä samassa työpaikassa… no, eihän se ihan ideaali ole, Miikka nauraa. – Mutta voi sanoa toiselle suoraan. Se on hyvä. Tai on siinä huonotkin puolensa. Molemmilla on joka tapauksessa omat roolinsa ja vastuunsa, Markus sanoo. Miikka vastaa tuotannosta ja Markus myynnistä ja hallinnosta.

Etusivulla: VaBe palkkasi investointinsa vuoksi 30 uutta elementtityöntekijää, ja koko ajan haetaan noin viittä ” valmista alan ammattilaista”. Betonivalun äärellä Tuija Pakarinen (vas.), Markus Lehtinen, Miikka Lehtinen, Joni Pernu ja Joni Ollenberg.

Markus Lehtinen

 1979 syntyy Tampereella

 1998 merkonomi, Tampereen kauppaoppilaitos

 2005 insinööri (amk), TAMK

 2012 JOKO-johtamiskoulutus, Tampereen yliopisto

 2014 HHJ-koulutus, Tampereen kauppakamari

 1999 – 2001 taksinkuljettaja, satunnaisesti yhä

 2002 – 2005 varaosamyyjä ja korjaamon työnjohtaja, ilta-, viikonloppu- ja kesätöinä, Scan-Auto Oy

 2005 – 2007 korjaamon työnjohtaja, Auto Kivitila Oy

 2008 – 2009 logistiikkapäällikkö, Valkeakosken Betoni Oy

2009 – toimitusjohtaja, VaBe Oy

Luottamustoimet

Tampereen Nuorkauppakamarin jäsen
Valkeakosken kauppakamariosaston hallituksen jäsen
VAAO:n rakennusalan ammatillisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
RT:n elementtivaliokunnan jäsen

Perhe

Vaimo, lapset Eeli 6 v. ja Oona 4 v. sekä Nuka-koira, koti Lempäälän Kuljussa

Harrastukset

Sulkapallo, veneily Näsijärvellä ja nuorkauppakamaritoiminta.

Miikka Lehtinen

982 syntyy Tampereella

 2008 rakennusinsinööri (amk), tuotantotekniikka, TAMK

 2011 1-luokan betonityönjohtaja

 2014 johtamistaidon erikoistutkinto TEAT/MIF

 2014 lentolupakirja Ultra-B, radioliikennelupa

 2002 – 2003 Puolustusvoimat, rauhanturvaaja

 2004 – 2005 taksinkuljettaja

 2005 – projekti-insinööri Valkeakosken Betoni Oy / VaBe Oy; 2011 alkaen tuotantopäällikkö

2007 – toimitusjohtaja, VaBe Talot Oy

Perhe

Vaimo, tytär Milja 5 v., koti Tampereella

Harrastukset

Lentäminen, sulkapallo ja jenkkiauton laitto.

”Olin moottoripyörämiehiä, kun tytär syntyi. Sen kyytiin ei perhe mahtuisi, joten kerran pizzalla ollessa Markus keksi kai hyvänkin vitsin, että ”rupea kunnostamaan jenkkiautoa”. Auto on ollut liikenteessä nyt viisi vuotta.”

Teksti Annikaisa Knuutila

Kuvat Olli-Pekka Latvala