Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

Kari Sorjonen investoi viennin kasvuun

Julkaistu 29.04.2015
Tasowheelin toimitusjohtaja Kari Sorjonen uskaltaa näinäkin aikoina investoida, jotta yritys voi kasvattaa vientiään ja tuoda työtä Suomeen. Toisaalta nyt otetaan yrittäjämielestä mittaa: Sorjonenkin mielessään hämmästelee, kuka hullu Suomessa jaksaa yrittää. Toisaalta Sorjonen miettii myös, että Suomi saataisiin nousuun, jos yritykset menisivät maailmalle yhä enemmän yhdessä eivätkä peräkkäin.

 

Kari Sorjosen isä Taisto Sorjonen perusti hammaspyöriä valmistavan Tasowheelin vuonna 1979. Nykyään Tasowheel Group on kansainvälisesti toimiva tarkkuusmekaniikkaan ja voimansiirtoon erikoistunut teknologiakonserni. Sen liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 120.
− Molemmat vanhempani olivat yrittäjiä. Olen kasvanut tähän tämän yrityksen kanssa, Kari Sorjonen sanoo toimitusjohtajan pöydän takaa.
− Nyt kun yrittäminen on tehty niin vaikeaksi, moni kehottaa minuakin, että myy pois. Mutta… mitä minä sitten tekisin? Jossain pitää saada päänsä väsytettyä. Ja tykkään minä tästä kumminkin. Mikä tässä on hienointa? Voisin sanoa että vapaus, mutta en sano. Hienointa on se, että pystyy vaikuttamaan omalla tekemisellään ympäristöön, luomaan lähistölle työtä ja sitä kautta hyvinvointia.

Työt on haettava maailmalta

Tasowheelilla menee kohtuuhyvin, vaikka lieviä painumia lama liikevaihtoon aiheuttaakin. Tavoitteena on kymmenen prosentin vuosittainen kasvu, ja selvää on, ettei sitä saada Suomesta.
− Vientimme on nyt vähän alle 50 prosenttia tuotannosta. Tarkoitus on nostaa se lähivuosina 70 prosenttiin. Siksi emme huonoinakaan aikoina ole lakanneet investoimasta. Viime vuoden lopulla ja tänä keväänä olemme investoineet uusiin tuotantokoneisiin kolme miljoonaa euroa.
Investoinneilla vahvistetaan kilpailukykyä. Esimerkiksi siten, että kun yhden pienehkön hammaspyörän hiomiseen kuluu vanhimmalla hammashiomakoneella parikymmentä minuuttia, uusimmilla koneilla siihen saa mennä parikymmentä sekuntia.
− Mutta työt on haettava maailmalta, ei niitä kukaan tule tänne tyrkyttämään. On raakaa reppumiehen työtä käydä asiakkaiden luona ja houkutella heitä ostamaan tuotteitamme ja käymään täällä.
Kari Sorjonen tietää mistä puhuu, sillä hän oli nuorena miehenä, ennen vakituista työpaikkaakaan, aloittamassa Tasowheelin vientiä ja teki muun muassa yrityksen ensimmäisen markkinatutkimuksen.
− Meillä oli silloin vuokravientipäällikkö, mutta parin vuoden päästä minulle lyötiin reppu selkään, lentolippu kouraan ja sanottiin, että mene ja myy. Se oli hyvä koulu, kun painoi yksin maailmalla ja yritti tehdä kauppaa. Ei ollut kännyköitä, internetiä eikä navigaattoreita. Viikon reissu piti etukäteen valmistella hyvin, muun muassa nuotittaa kartalta kohteensa, jotta osasi oikeaan paikkaan.
Ennen tarjouspyyntö tuli kirjeessä, nyt se tulee sähköpostissa ja siihen vastaamiseen ei saa hukata aikaa.
− On heti reagoitava jo siihen, että on ylipäätään saanut tarjouspyynnön. Tämä aikaikkuna kapenee koko ajan, nyt puhutaan muutamasta tunnista. Tavoitettavissa pitää olla 24/7.

Toisaalta: vaikka teknologia on kehittynyt, toimintaympäristö ja kilpailijakenttä ovat kansainvälistyneet, perusperiaatteet ovat samat, koska ”ihmiset näitä hommia kuitenkin tekevät”. Asiakastapaamiset ovat tärkeitä ja messut yksi hyvä kontaktipaikka. Sorjonen sanoo pyrkivänsä olemaan asiakasrajapinnassa mahdollisimman paljon, sopimusneuvotteluissa ja kaupanteossa varsinkin.
− Hyppään koneeseen heti, kun minua tarvitaan. Mutta yhtiössä olevat bisnesvastuulliset henkilöt vievät päivittäisiä asioita eteenpäin. Olenkin päässyt tilanteeseen, etten ole meidän firmassa se, joka matkustaa eniten. Matkapäiviä kertyy 40–60 vuodessa.

Kiritään yhdessä!

Tietenkin kilpailu asiakkaista on kovaa, mutta Tasowheelin etu on erikoistuminen, jolloin kilpakumppaneita ei ole kovin paljon.
− Tärkeää on, että reagoit nopeasti, hoidat asiat, kuten on sovittu, ja tuotat lisäarvoa asiakkaalle. Palvelua kaikissa muodoissaan arvostetaan. Koko toiminnan laadun täytyy olla kunnossa, muuten ei ole mitään mahdollisuuksia. Myös hinnallisesti pitää olla kilpailukykyinen. On raakaa touhua, kun asiakas kertoo, mitä se on valmis tuotteesta maksamaan. Pystymmekö siihen hintaan tekemään? Siksi meidän on kehitettävä toimintamme niin hyvin rasvatuksi, että oikeasti pystymme kisaamaan. Joka tapauksessa lähdemme takamatkalta, kaukaa markkinoista ja korkealta kustannustasolta.
Pahimmat kilpailijat tulevat maan rajojen ulkopuolelta, eikä Suomen sisältä niitä Sorjosen mielestä pitäisi tullakaan.
− Tämä on niin kallis harrastus ja Suomi niin pieni maa, että emme me voi täällä toisiamme nokkia. Onneksi kymmenen viime vuoden aikana Suomessa on kehitytty ja entistä paremmin pystytään katsomaan mahdollisuuksia ja menemään maailmalle yhdessä, ei peräkkäin. Monet ovat liian pieniä yksin, 2–3 yrityksen muskelit ovat jo vahvemmat, tarjonta kattavampi – eikä tämä koske vain meidän alaamme. Pitää miettiä, miten täydennämme toisiamme. Jos tässä onnistutaan, pystyisimme oikeasti viemään Suomea eteenpäin.
Sorjosen mielestä kyse on siitä, että asiat sovitaan hyvin ja että ihmiset pystyvät työskentelemään keskenään ja olemaan riittävän avoimia – sekä vähemmän kateellisia toistensa menestyksestä.
− Tärkeää olisi myös, että kun yhteistyökumppania aletaan hakea, sitä ei kysytä ensin Googlelta vaan lähimaastosta. Onhan ihan eri asia toimia ja tehdä yhteistyötä, jos kaveri on sadan kilometrin päässä kuin että hän olisi viidentuhannen kilometrin päässä. Suomesta kyllä löytyy asiaan kuin asiaan syvää tietämystä ja maailmanluokan kilpailukykyisyyttä, vaikka maailmalla ei vielä itse oltaisikaan.
Kehitys vie kokonaisuuksien haltuunottoon.
− Päähankkijat vähenevät Suomesta. Ja vaikka meillä on ollut selkeä alihankkijan rooli, minusta olemme yhä enemmän välihankkija – eli sellainen toimija, jonka panos voi olla pieni mutta niin kriittisen tärkeä, että ilman sitä laite tai laitos ei toimi. Sekin on selvää, että tulevaisuudessa joudumme kasvattamaan tarjoamaamme yli hammaspyörän, sen ympärille koteloa, sähköä, elektroniikkaa, ohjausta. Kuvaannollisesti sanoen: kun ennen riitti, että valmistimme mukin, nyt sen ympärille pitää pystyä toimittamaan koko keittiö.

Miten huomenna?

Sorjonen vie määrätietoisesti yritystään eteenpäin, mutta on huolissaan Oy Suomi Ab:n tempoilevuudesta – ja Suomen teollisuuden tulevaisuudesta. Hän ei oikein edes jaksaisi alkaa selittää, mikä mättää eniten.
− Päätöksiä täytyy saada tehtyä ja niissä pitää pitäytyä, eikä niin, että niitä muutetaan heti. Toitotetaan, että yrittäjyys on tärkeää ja sitä pitäisi saada lisää, mutta päättäjien ja poliitikkojen touhut eivät viittaa sinne päinkään. Ihmettelen suorastaan, jos joku nyt rohkenee yrittäjäksi ryhtyä. Itsensä työllistäjät ovat erikseen, mutta heti ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso askel ja vaatii aikamoista uskallusta. Ja jos rupeat yrittäjäksi, älä ainakaan menesty.
Yrittäjät vielä yrittävät nyt, mutta miten käy seuraavien yrittäjäsukupolvien?
− Täältä häviää yrittäjiä, koska esimerkiksi perintöverotus ja sen rahoitukseen yrityksestä nostettavan osingon verotus yhdessä ovat niin rankkoja, että yrityksen jatkaminen kaatuu niihin. Miten huomenna? Jos ilmapiiri on tällainen, miten kukaan enää ottaisi riskiä? Tai kai meitä hulluja riittää…
Ja vielä: Suomen teollisuutta ei arvosteta Suomessa pätkääkään, Sorjonen puuskahtaa.
− Mutta jos meillä ei ole valmistavaa teollisuutta, mitä me sitten täällä teemme? Voimme sammuttaa valot.


Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Olli-Pekka Latvala

Tasowheel-investoi-koneisiin-laitteisiin-ja-ihmiseein.

Tasowheel investoi koneisiin, laitteisiin ja ihmisiin. – Missään ei kouluteta meille valmiita työntekijöitä. Vie 3–5 vuotta koulutuksessa työpaikalla, että saadaan oikea ammatti-ihminen töihin. Huolissani olen koneistajapulasta, sillä se pahenee. Ensisijaisten hakijoiden määrä ammatilliseen koulutukseen saatiin ennen lamaa nousuun, nyt se on romahtanut. Julkisuudessa meitä esitellään likaisten haalarien ja epämiellyttävien töiden perusteollisuutena – mitä emme oikeasti ole, vaan tarjoamme todella paljon taitoa ja osaamista vaativaa, siistiä työtä, Kari Sorjonen muistuttaa.


Kari Sorjonen


Nelio lila 1964 syntyy Imatralla
Nelio lila 1984 ylioppilaaksi Hatanpään lukiosta
Nelio lila 1987 ulkomaankaupan yo-merkonomiksi Tampereen kauppaoppilaitoksesta

”Olen myöhemmin monta kertaa taputtanut itseäni olkapäälle ja kiitellyt tästä koulutusvalinnasta, vaikka se vähän sattumaa olikin. Koko ajan tähtäsin myös konepuolen tutkintoon. Ulkomaankaupan koulutus on antanut näköalaa, ja vaikka joskus tuli turhalta tuntunutta nippelitietoa, juuri sitä on tarvinnut myöhemmin.”

Nelio lila 1991 koneinsinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta
Nelio lila töissä isänsä Taisto Sorjosen vuonna 1979 perustamassa Tasowheelissä yrityksen perustamisesta lähtien, vakituisemmin vuodesta 1991

”1990-luvun alussa en ajatellut, että ilman muuta menen ja jatkan Tasowheeliä. Vasta 1990-luvun lopulla rupesin asiaa oikeasti miettimään. Täytyi tehdä aika paljon työtä, että ajatus lopulta kirkastui itselle.”

Nelio lila 2001 Tasowheel Oy:n toimitusjohtajaksi
Nelio lila 2010 Tasowheel Groupin toimitusjohtajaksi; johtaa konsernin tytäryhtiöitä Tasowheel Gears Oy:tä, Tasowheel Systems Oy:tä ja Tasowheel Tikka Oy:tä

”Johtajana annan muille tilaa ja mahdollisuuden halutessaan ottaa vastuuta. Olen sen ehkä oppinut isältä, hän oli samanlainen.”

Luottamustoimet

Nelio lila Tampereen kauppakamarin ja teknologiateollisuuden erilaisia luottamustoimia.

Perhe

 Nelio lila Vaimo ja kaksi poikaa, asuu Pirkkalassa

Harrastukset

Nelio lila Ikämiesjääkiekkoilu Pirkkalan Pappa Pingviineissä
”Kunnosta yritän pitää huolta tavalla tai toisella. Jääkiekko on pysynyt mukana 1970-luvulta lähtien.”

Tavoite

”Tasowheel vaikuttaa nyt suoraan noin tuhanteen ihmiseen – työntekijöihin, heidän perheisiinsä, tavarantoimittajiin. Haluan nostaa luvun kahteentuhanteen. Se tarkoittaa paitsi työntekijöiden määrän kasvua, myös laajemmin kansantaloudellisesta vinkkelistä sitä, että tuodaan määrätietoisesti työtä maailmalta Suomeen.”