Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

On noustava siiville!

Julkaistu 22.10.2014
Tampere-Pirkkalan lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittämistyötä tehdään monellakin rintamalla. AiRRport-visiotyöryhmä on jalostamassa AiRRport-konseptia vuoden loppuun mennessä. Lentokentän kehittämistoimet ja lentoyhteyksien parantaminen ovat agendalla myös lyhyen tähtäimen toiminnassa.

AiRRport-terminal-Lunden Garla-Park-Lumart

Lentoaseman saavutettavuus, matkaketjun sujuvuus. AiRRport-konseptin
visiossa noustaan suoraan junasta lentokoneeseen. 
Kuva Lundén
Architecture, Anupama Garla/Jesung Park

– Aivan olennaista olisi opettaa suomalaiset lentämään, Tampereen kauppakamarin asiamies Harri Ojala sanoo.
Viime helmikuussa julkistettua AiRRport-konseptia työstetään eteenpäin – visio tarkentuu, tuotteen ja logiikan toimivuutta kehitetään.
– Jouluun mennessä on konkretisoituneita esityksiä konseptiin liittyen, esimerkiksi mitkä olisivat vaihtoehdot teiden, rautatien ja lentokentän nivoutumisessa yhteen.
AiRRport-työryhmä visioi lentomatkustamisen tulevaisuutta räväkästi ja miettimällä isosta perspektiivistä: miten uuden talouden liiketoimintamallit vaikuttavat lentoliikenteeseen ja miten sujuvilla matkaketjuilla lentoaseman saavutettavuus paranee.
– Konsepti on herättänyt kiinnostusta. On ollut hieno huomata, että vaikka esitettiin melko shokeeraava malli, vastaanotto on ollut yllättävän positiivista. Meillä siis on tilausta mullistavillekin ratkaisuille. Totta kai on oltu skeptisiäkin, mutta positiivisen ja skeptisen palautteen suhde on lupaava, Ojala arvioi.
Myös muualla Suomessa on herätty miettimään AiRRportin visioimaa toimintamallia.
– Niin pitää ollakin. Yksi punainen lanka kaikelle kehittämiselle on se, että suomalaiset pitäisi saada lentämään, ja sitä täytyy edistää muuallakin kuin Pirkanmaalla.
Lentämisen lisäämisen motiivina on talouskurimuksen taltuttaminen: Suomi on saatava ilmaan ja maailmalle.
– Tarvitsemme kansainvälisiä kontakteja ja myyntimatkoja enemmän kuin koskaan – ja kaikkialta Suomesta. On pidettävä huolta, että paikkasidonnaiset matkailu-, metsä-, metalli- ja kaivosteollisuuden edustajat eivät liiketoiminnassaan kärsi useinkin melko syrjäisestä sijainnistaan. Toisaalta ammattilaisten suuremmissakin keskuksissa on oltava kiinni kansainvälisessä yhteisössä ilman, että ensin tarvitsee matkustaa tuntikausia päästäkseen lennolle.
Harri Ojala huomauttaa, että kun lentoaseman saavutettavuuteen investoidaan, kyse ei ole vain siitä, kannattaako liikennejärjestelmä, vaan siitä, kasvattaako se kokonaistaloutta.
– Tämä on otettava huomioon esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiassa.

Tarjonta luo kysyntää

Ojala uskoo, että sisämarkkinoilla on lentoliikenteen lisäämispotentiaalia olemassa, mutta miten kasvattaa lentomarkkinaa?
– Pitää saada matkustajat ja lentoyhtiöt rinta rinnan kiinnostumaan. Se on markkinointia molempiin suuntiin ja pääosin julkisin varoin tässä vaiheessa. Tämän kehityskulun vauhdittaminen on kuitenkin erittäin kannattava investointi sekä valtiolle, Finavialle että alueille. Lentoasemaverkostosta on mitattava ulos maksimipotentiaali. Esimerkiksi Tampere-Pirkkalahan on puolustusvoimien ansiosta joka tapauksessa auki 24 tuntia vuorokaudessa.
Matkustajien houkuttelemisessa ja lentoliikenteen kehittämisessä keskeistä on matkustamisen helppous. Se tarkoittaa muun muassa matkaketjun sujuvuutta ja lentoaseman hyvää saavutettavuutta. AiRRport-konseptissa on visioitu työkalu matkustamisen helppouden parantamiseksi.
Matkustamisen helppoutta mietitään myös lentoliikennetyöryhmässä, joka toimii paikallisen elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja Finavian yhteistoimintafoorumina Tampere-Pirkkalan lentoasemaa koskevissa asioissa. Puheenjohtajana on aloittanut Tampereen elinkeinojohtaja Timo Antikainen. Osana ryhmää on nelihenkinen myyntiporukka, joka neuvottelee lentoyhtiöiden kanssa ja kiertää kansainvälisissä tapahtumissa markkinoimassa. Siihen kuuluvat Ojalan lisäksi Jyrki Laiho Tampereen kaupungilta, Mikko Salo Itämeri-instituutista ja Jukka Siren Rambollista.
– Lentoliikennetyöryhmässä on erinomainen asiantuntemus lentoliikenteestä ja myös Pirkanmaan talousalueesta. Sen pääasiallinen tehtävä on koordinoida kehittämisyhteistyötä ja samalla ylläpitää reagointivalmiutta eri tilanteissa. Yhteistyö on ollut saumatonta, Ojala kertoo.
Parhaillaan tuodaan pöydälle ehdotuksia siitä, miten Tampere-Pirkkalan matkustajavirtaa voimistettaisiin. Yksi konkreettinen ratkaisu on luoda rahoitusmalli, jolla tuettaisiin kauempaa tulevia, Pirkkalasta lentäviä matkustajia.
Kunnat rahoittajina ja Tredea ovat olleet keskeisessä roolissa sekä AiRRport-työssä että muissa kehittämistoimissa.


Huutomerkki lilaValtakunnallisen lentoliikennestrategian on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Strategian väliraporttiin antamassaan lausunnossa Pirkanmaan liitto, Tampereen kauppakamari ja kaupunki sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toteavat, että Pirkanmaan osalta raportissa ei ole tuotu riittävästi esille arvioita maakunnan keskeisestä logistisesta sijainnista eikä alueen kasvusta. Lisäksi muistutetaan, että Pirkanmaa on keskeinen viennin arvonlisää luova alue Suomessa ja myös merkittävä kansainvälisten kongressien, urheilukilpailujen ja kulttuuritapahtumien järjestämispaikka.
Lausunnossa todetaan, että Tampere-Pirkkala on yksi kansallisista pääkentistä ja voi toimia Helsinki-Vantaan varakenttänä, syöttökenttänä eurooppalaisiin hubeihin, charter-kenttänä ja halpalentoyhtiöiden point-to-point-kenttänä. Kansainvälisenä rahtikenttänä sen merkitys on kasvamassa ja sillä on edelleen tärkeä rooli puolustusvoimien toiminnassa.

Helppo tulla, helppo lähteä

Tampere-Pirkkala on sujuvan palveluketjun lentoasema, sinne on helppo tulla ja sieltä on helppo lähteä. Ja se paranee entisestään. Parhaillaan Finavia uudistaa ja laajentaa yhdessä alueen kanssa lentoaseman kakkosterminaalin vuoden loppuun mennessä. Ykkösterminaalin uudistamisen suunnittelu on aloitettu, tarkoituksena parantaa kaupallisia palveluita, turvalinjastoja ja yleistä viihtyisyyttä. Yhteensä alueen kanssa toteutettavien investointien arvo on noin viisi miljoonaa euroa.
– Alueellisella yhteistyöllä on todella iso merkitys. On hienoa nähdä, että toimijat – kuten kunnat, matkailu, liike-elämä, teollisuus – sitoutuvat yhdessä lentokentän kehittämiseen ja pitävät sitä tärkeänä. Pääperiaatteista ollaan yhtä mieltä, eri toimijoiden rooleja jatkossa varmasti vielä selkiytetään. Alueen pitää olla houkutteleva, sitä on markkinoitava, lentoyhtiöt on saatava siitä tietoisiksi ja kiinnostumaan siitä, sanoo Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen.
Tampere-Pirkkala on kansainvälisen liikenteen määrällä mitattuna toiseksi suurin Finavian lentoasema ja kaikkiaan kolmanneksi vilkkain. Vuonna 2013 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti yhteensä  466 671 lentomatkustajaa.

Mari-nurminen-finaviaTampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen on tyytyväinen siihen, että alueen toimijat ovat yhtä mieltä lentokentän ja lentoyhteyksien kehittämisen tärkeydestä.


Kuva: Finavia



Katso myös Juttu AiRRport-konseptista Tampereen kauppakamarilehdessä 2/2014.
 

Avainsanat:

6/2014, Juuri nyt