Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

Porkkanaa, ei keppiä

Julkaistu 29.04.2015
Tampereen pysäköintipolitiikkaluonnoksessa elinkeinoelämä näkee paljon hyvää, mutta politiikan henki saisi olla enemmän mahdollistava kuin rajoittava. Autopaikkanormi saa kaupalta ja toimitilarakennuttajilta tyrmäyksen, rakentajat näkevät siinä sekä hyvää että huonoa.

 

Keskon lausunnossa aluejohtaja Jari Alanen huomauttaa, että pysäköintinormisto ei saa olla liian rajoittava.
– Kauppa joutuu suunnittelemaan erilaisia konsepteja ja tekemään niistä liiketaloudellisesti kannattavia. Kauppa on myös itse paras arvioimaan, kuinka paljon parkkipaikkoja tarvitaan, jotta yksikkö on kannattava. Tällä hetkellä kauppa käyttää merkittävästi suurempia normeja raportissa esitettyihin lukuihin verrattuna.
Toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko toteaa Pirkanmaan Osuuskaupan lausunnossa, että autopaikkojen mitoitusnormi erityisesti päivittäistavarakaupalle on liian pieni.
– Tällä hetkellä meidän mitoitusnormimme on kymmenkertainen.

Elinehto vuokrattavuudelle

Technopoliksen johtaja Satu Eskelinen ja myyntijohtaja Henri Rantalainen muistuttavat, että ilman kunnon pysäköintitiloja tiloihin ei vuokralaisia tule.
– Moni asiakkaamme kulkee töihin kaukaa omakotitaloistaan, moni vie ja hakee lapsia tarhasta, moni tarvitsee autoa myös työssään. Eivät he siirry julkisiin kulkuneuvoihin, eikä pyöräily ole koskaan ratkaisu kaikille kaikkina aikoina. Yritykset tarvitsevat myös riittävät vieraspysäköintimahdollisuudet nimenomaan lähellä yritystä, Henri Rantalainen sanoo.
Hän uskoo, että jos pysäköintiä rajoitetaan, se aiheuttaa harmia isolle osalle kaupunkilaisia ja vaikeuttaa myös yritysten rekrytointeja, koska pysäköinti on kilpailutekijä työntekijämarkkinoilla.
– Kysymys kuuluukin: miksi Tampere tekisi asukkaidensa ja yritystensä kannalta haitallisia päätöksiä? Eikö olisi parempi auttaa yrityksiä menestymään ja antaa asukkaiden valita heille sopivin liikennemuoto?
Satu Eskelinen sanoo, että Technopolis toteuttaa nyt pysäköintiä enemmän kuin kaavamääräyksissä edellytetään.
– Pysäköinnin rakentaminen keskustassa on kallista, mutta se on välttämätöntä, jotta toimistokiinteistöjä kannattaa rakentaa. Pysäköintipolitiikkaluonnoksessa suositellaan toimistokiinteistölle keskustassa yhtä paikkaa 125 neliötä kohden. Technopoliksella on nyt yksi paikka 50 neliötä kohden, eikä sekään tunnu riittävän.

Toisaalta – toisaalta

– Kaiken kaikkiaan pysäköintipolitiikka on menossa järkevämpään suuntaan, joten uskon uusilla normeilla olevan positiivinen vaikutus rakennushankkeiden aloittamiseen, sanoo Pohjola Rakennus Oy Hämeen toimitusjohtaja Miikka Routama.
PEABin yksikönjohtaja Matti Joensuu sanoo, että pysäköintipolitiikan tavoitteista monet ovat tavoittelemisen arvoisia, mutta pakollisuuden sijasta niitä kannattaa harkita tapauskohtaisesti. Pysäköintinormin hän arvioi helpottavan joitakin hankkeita, kun se antaa jo alkuvaiheessa selvyyden määrien mitoittamiseen. Toisissa hankkeissa normit asettavat haasteita ja kustannuspaineita.

– En pidä maksimimäärien asettamista tarpeellisena. Vaikka normia ylittäviä asuntohankkeita ei todennäköisesti ole kovinkaan paljon, juuri niille vähäisille hankkeille lisäpaikat saattavat olla elinkelpoisuuden ehto. Maksimia ei varsinkaan pidä määrätä toimitilakohteisiin, sillä niissä asiakkaiden tarpeet ovat erityisen tärkeitä ottaa huomioon. Kaiken kaikkiaan rakentaminen on jo niin säädeltyä, että esimerkiksi pysäköintipolitiikkaehdotuksesta kannattaa edistää ja viedä asemakaavoihin vain aivan välttämättömimpiä. Maankäytöllisesti ja elinkeinopoliittisesti olisi parempi, että kaavahankkeiden pysäköintinormeja käsiteltäisiin juuri sen kaavahankkeen muiden reunaehtojen kanssa samanaikaisesti ja verrattaisiin niitä esimerkiksi tavoitteelliseen pysäköintipolitiikkaan. Tällä saataisiin joustoa ja mahdollisuuksia maankäytöllisten haasteiden ratkaisuun.

Routaman ja Joensuun mielestä mitoitusohjeessa on hyvin jaoteltu normit eri käyttötarkoitusten mukaan.
– Mutta miksi normi oli määritelty vain valtion tukemalle vuokra-asumiselle? Saman normin alle pitäisi lisätä myös vapaarahoitteinen vuokra-asuminen.

Routaman mielestä on hyvä, että mitoitusohjeisiin on kaavoittajien työkaluksi kirjattu pysäköintipaikkojen kaavavaatimuksiin joustovaraa 80–120 prosenttia.

– Vastaava joustovara olisi vielä hyvä saada rakennusvalvonnan harkintaan perustuvaksi työkaluksi. Se voisi olla esimerkiksi 90–110 prosenttia kaavaan nähden. Muutkin pienet joustomahdollisuudet ovat aina tervetulleita rakennushankkeiden käynnistämisen näkövinkkelistä katsottuna.

Lue myös

/pysakointi-ei-saa-olla-kehitysta-hidastava-tekija