Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

Suomi vahvemmin kiinni maailman talouteen

Julkaistu 02.03.2016
Jorma Mäntynen myhäilee tyytyväisenä. TTY:n liikennetekniikan professori aloitti suunnittelutoimisto WSP Finland Oy:n kehitys- ja kasvupalveluista vastaavana johtajana vuoden alussa, ja uusi työ on kuin tekijälleen räätälöity.
– Ei muutos entiseen ole kovin suuri – eikä missionikaan ole muuttunut: Suomi ja sen yritykset on saatava nykyistä vahvemmin kiinni maailman talouteen.


Globaalissa monialaisessa suunnitteluyrityksessä WSP:ssä päätettiin tuoda markkinoille yhdyskuntien ja elinkeinojen kehittämiseen ja kasvuun erikoistunut konsultointipalvelu ja sen johtoon Jorma Mäntynen kutsuttiin.

– Tunnelmat ovat odottavan mielenkiintoiset. Ei ollut iso hyppäys eikä vaikea valinta siirtyä yliopistosta yritykseen. Olen pragmaatikko ja haluan tehdä hyödyllisiä asioita. Siksi olen aina ollut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa tekemisissä. Teoriapainotteisuus saa nykyään valtaa yliopistoissa, mutta ei teorioista ja välineistä saisi tulla itseisarvoja.

Vetovoimaa oli myös sillä, että työsarka on lavea yrityksistä ja eri toimialoista julkiselle sektorille, ja voi keskittyä ajattelemaan kokonaisuuksia.

– Tuon yliopistomaailmasta analyyttistä ajattelua ja tulevaisuuden suunnittelua. Tukenani on Tampereella nyt viiden hengen ydintiimi, joista kaikki ovat kollegoita yliopistoyksiköstä, sekä lisäksi WSP:n muu asiantuntijaverkosto. Siihen kuuluu Suomessa 360 ja maailmanlaajuisesti 32 000 konsulttia. Tampereella oli aikaisemmin lähinnä talotekniikkaan ja kunnossapitoon keskittynyttä osaamista, nyt laajennetaan liikenteeseen ja infra-alaan.

Mäntynen sanoo, että juuri ajattelu on hänen ja kollegoiden keskeinen työväline ja verkostot kaiken ydin.

– Kokoamme ja verkotamme toimijoita ja asiantuntijoita kehitysasioiden taakse. Haluamme olla proaktiivisia, teemme itse aloitteita, emme vain odota tilauksia. Nostamme esiin päivänpolttavia kysymyksiä muun muassa yhdyskuntasuunnittelun, kaupunkikehityksen, rakennussuunnittelun ja arkkitehtuurin alueilta. Siihen tarvitaan ymmärrystä yritysten toiminnasta ja muutosilmiöistä. Esimerkiksi: miten 3D-tulostus vaikuttaa logistiikan kehitykseen? Tai miten digitalisaatio vaikuttaa tavaroiden markkinointiin, tilaukseen ja toimitukseen? Verkkokauppa muuttaa logistiikan toimintamalleja paljon. Ihmisten kulutustottumukset ja elämäntavat myös muuttuvat, eli pitäisi osata arvioida niiden vaikutuksia kysyntään.

Ymmärrystä markkinoista vai mielikuvituksen puutetta?

Ajattelu ja verkostot tähtäävät siihen, että Suomeen syntyy kasvua, kehitystä ja niiden edellytyksiä.
– Suomen täytyy päästä nykyistä paremmin kiinni globaaliin talouteen. Kansakuntana olemme promille maailman väestöstä, ja jotta pärjäisimme, ei tarvitsisi myydä edes kovin paljon.

Mutta nyt sanotaan, että ”vienti ei vedä”.

– Oikeasti se kertoo siitä, ettei meillä ole ymmärretty maailmanmarkkinoiden kehittymistä. Kone on esimerkki hyvästä ymmärryksestä: se nappasi kiinni kaupungistumiseen ja rakentamisen sekä hissien ja liukuportaiden tarpeeseen. Se on johtavassa asemassa siellä, missä sen tuotteille on kysyntää. Sen sijaan on mielikuvituksen puutetta, kun tyydytään tunkemaan tavaraa vain Euroopan täysille markkinoille.

Mäntysen mielestä Suomessa vallitsee nyt henkinen virikkeettömyys. Se vie näköalat, ja koska ei nähdä, ei osata suunnistaakaan.
– Maamme on vauraampi kuin koskaan, suomalaiset ovat koulutetumpia kuin koskaan – silti meillä menee huonommin kuin koskaan. Se on paradoksi.

Näkymätön näkyväksi – yhdessä

Lentoliikenne liittää Suomen osaksi maailmaa. Yritysten kansainvälinen kommunikointi ja matkailu edellyttävät hyviä lentoyhteyksiä. Tampereella yksi elinvoimaisuuden virittäjä on Tampere-Pirkkalan lentoasema. Jorma Mäntynen on mukana AiRRport-konseptityössä ja muistuttaa, miten tärkeää yleisestikin on, etteivät toimijat jämähdä omiin siiloihinsa ja että heillä on yhteinen intressi.

– AiRRport esimerkiksi ei onnistu Tampereelta yksin, mukaan tarvitaan ympäröivät talousalueet. Pitää tehdä näkyväksi vahva teollisuus ja matkailu, jotta muu maailma ja lentoyhtiöt kiinnostuvat.

Mäntynen sanoo, että Tredean lentoliikennejohtajan Marja Aallon tärkein tehtävä on neuvotella lentoyhtiöiden kanssa sopimuksia. AiRRport-työryhmän tehtävä on osoittaa, että seutumme on suuri markkina-alue ja saada alueet puhaltamaan yhteen hiileen, pelaamaan samaa peliä.

Mäntynen muistuttaa, että Tampere on ylivoimainen logistinen solmupiste ja paras paikka kansainväliselle lentoasemalle, joka palvelee koko Sisä-Suomen aluetta. Tampereen kehittäminen ei ole pois Turulta tai Vaasalta tai miltään muultakaan paikkakunnalta.
– Jos Suomessa mitellään toinen toistaan vastaan, ei ole ymmärretty, että Suomi on osa maailmaa.

Jorma mantynen sisa


Jorma Mäntysen käytössä on WSP-konsernin kansainvälinen asiantuntijaverkosto. – Meillä on erityisesti lentoliikenteen kehittyneimmillä alueilla Kanadassa ja Isossa-Britanniassa lentoliikenteen ekspertiisiä ja niin vahvaa kokemusta, että sellaista ei Suomessa edes pystyisi hankkimaan. Olemme jo olleet heihin yhteydessä heidän asiantuntemuksensa hyödyntämiseksi. Kaikki tieto ja kansainväliset kokemukset Suomen alikehittyneen lentomarkkinan kehittämiseksi ovat käyttövoimaa Suomen taloudelle.

Jorma Mäntynen

Nelio lila 1958 syntyy Jalasjärvellä

Nelio lila teekkarina rautatie- ja ilmailuhallituksessa harjoittelijana, Tampereen teknillisellä yliopistolla tutkijana; Vaasan kaupungin liikenneinsinöörinä, Nesteellä öljyliiketoiminnan strategiasuunnitteluyksikössä

Nelio lila 1991 TTY:lle liikenne- ja kuljetustekniikan apulaisprofessoriksi, 1998 professoriksi; liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksen johtaja 1994–2008; mukana perustamassa tuotantotalouden osastoa vuonna 1996 ja osaston johtajana useammassa vaiheessa yhteensä kuutisen vuotta

”Nesteen aika on uran hienoimpia kokemuksia, sieltä tuli noste, jolla jaksoi pitkään. Siellä pantiin hyvä kiertämään, kollegat tukivat toisiaan. Yliopistolla aioin olla viisi vuotta ja palata yritysmaailmaan. Akatemiaura venähtikin 25 vuodeksi. Hienoa oli tehdä töitä lahjakkaiden kollegoiden ja nuorten kanssa.”

Nelio lila Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja valiokunnan perustamisesta alkaen, vuodesta 2012.

”Valiokunta on paitsi näköalapaikka myös vaikuttamisen areena. Valiokuntaan kuuluu vahva verkosto liikennealan toimijoita. Olemme vaikuttaneet muun muassa meri- ja lentoliikennestrategioihin sekä nyt tie- ja rataverkoston korjausrakentamisen edistämiseen.”

Perhe
vaimo ja kaksi kissaa, koti Tampereella

Harrastukset
matkailu, kissat, kellot, kielet, vanhat autot ja urkujen soitto

Motto
Ihminen on tärkein.

”Se on johtamisen tärkein pointti. Suomessa on luvattoman paljon huonoa johtamista, koska tätä ei ymmärretä. Ihmiskeskeinen johtaminen on kantoaalto, jonka voimin saadaan aikaan mitä tahansa. Millään kontrollijärjestelmällä ei päästä samaan.”

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila