Tampereen kauppakamarilehti

LAKI & TALOUS

Luottamuksellisten tietojen suojaaminen työsuhteessa

Julkaistu 29.11.2017


Liikesalaisuuksien suoja muuttuu kesällä 2016 voimaan tulleen EU:n uuden liikesalaisuusdirektiivin myötä. Direktiivin Suomessa täytäntöönpanevan lainsäädännön tulisi olla valmiina 9.6.2018.

Liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanoa valmistellut työryhmä ehdotti lokakuussa soveltamisalaltaan yleisen liikesalaisuuslain säätämistä. Laissa säädettäisiin muun muassa liikesalaisuuden määritelmästä, liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Lisäksi liikesalaisuuslakiin otettaisiin uusi whistleblowing-toimintaa koskeva säännös, jonka mukaan liikesalaisuuden paljastaminen ei ole oikeudetonta, jos tarkoituksena on väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastaminen yleisen edun suojaamista varten.

Työsopimussuhteessa työntekijällä on jo nyt vahva lakimääräinen salassapitovelvoite työsuhteen voimassaoloaikana, joten ehdotetut muutokset eivät työsuhteiden osalta muuttaisi merkittävästi nykytilaa. Työntekijän salassapitovelvollisuudesta on säädetty muun muassa työsopimuslain 3 luvun 4 §:ssä, rikoslain 30 luvun 5 §:ssä (yrityssalaisuuden rikkominen) ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n 2 momentissa. Työsopimuslain ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää työnantajansa liikesalaisuuksia. Rikoslaki kieltää työntekijää ryhtymästä tällaiseen tekoon vielä kahden vuoden ajan palvelussuhteen päättymisestä. Jos työntekijä on saanut salassa pidettävät tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu työsopimuslain nojalla myös työsuhteen päättymisen jälkeen niin kauan kuin salaisuudella on työnantajan kannalta taloudellista merkitystä.

Lakisääteinen suoja ei kuitenkaan usein riitä liikesalaisuuksien turvaamiseksi, joten liikesalaisuuksien suojaa on syytä tehostaa sopimuksin. Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä mainituin edellytyksin sopia kilpailukieltosopimuksesta työsuhteen päättymisen jälkeiselle ajalle. Kilpailukieltosopimuksella voidaan väliaikaisesti rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan uuden työnantajan kanssa sekä työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimus voidaan kuitenkin tehdä vain erityisen painavasta syystä, eikä se sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Liikesalaisuuksien suoja tulisikin varmistaa kaikkien luottamuksellisia tietoja mahdollisesti käsittelevien työntekijöiden työsopimukseen otettavalla salassapitoehdolla tai erillisellä salassapitosopimuksella. Salassapitosopimuksella lakisääteistä salassapitovelvoitetta voidaan täsmentää ja laajentaa erityisesti työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Salassapitovelvoitetta voidaan myös tehostaa esimerkiksi sopimussakkoehdolla.


Timo Jarmas

Timo Jarmas

asianajaja, varatuomari, osakas

Eversheds Asianajotoimisto Oy