Tampereen kauppakamarilehti

LAKI & TALOUS

Siirtohinnoittelu 
kansainvälisen verotuksen keskipisteessä

Julkaistu 28.05.2014
Tavaroiden, palveluiden ja aineettoman omaisuuden siirtäminen samaan konserniin kuuluvien kansainvälisten yhtiöiden välillä luo verotuksellisia haasteita.

Siirtohinnoittelu on paitsi Suomen, myös muiden maiden verohallintojen erityisen ja alati kasvavan mielenkiinnon kohteena. Se onkin noussut yhdeksi keskeisimmäksi kansainvälisen verotuksen osa-alueeksi, jonka seurauksena konsernit joutuvat arvioimaan liiketoimiensa markkinaehtoisuutta erityisesti myös verotuksen näkökulmasta.
Kansainvälistä liiketoimintaa tukevan siirtohinnoittelujärjestelmän suunnittelu, implementointi ja puolustaminen verotarkastuksessa ovat arkipäivää liiketoiminnan laajentuessa Suomen rajojen ulkopuolelle. Toimivan vero- ja siirtohinnoittelustrate­gian laatiminen vaatii huolellista ja osaavaa suunnittelua ja taustatyötä.

Mitä siirtohinnoittelu on?
Siirtohinnoittelu on kahden toistensa kanssa etuyhteydessä olevan yrityksen välisten kaikenlaisten liiketoimien hinnoittelua. Keskeinen käsite siirtohinnoittelussa on markkinaehtoperiaate. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että konserniyhtiöiden täytyy sopia keskenään liiketoimien ehdoista ja hinnoittelusta samalla tavalla kuin toisistaan riippumattomat yritykset sopisivat vastaavanlaisessa tilanteessa.
Ympäri maailmaa verohallintojen erityisen mielenkiinnon kohteena ovat viime aikoina olleet rahoitusjärjestelyihin ja aineettomaan omaisuuteen liittyvät liiketoimet.
Rahoitusjärjestelyjen markkinaehtoisuuden keskeinen tekijä on konserniyhtiöiden välillä käytetty lainan korkotaso. Aineettoman omaisuuden myynnin ja lisensoinnin osalta keskeisessä asemassa ovat sopimusehdot ja kauppahinnan tai lisenssimaksun määrittely.
Edellä esiteltyjen liiketoimien lisäksi verohallinnot voivat haastaa esimerkiksi erilaisten konsernin sisäisten palvelumaksujen, nk. management fee -veloitusten tai tuotteiden hinnoittelun markkinaehtoisuuden.

Siirtohinnoittelujärjestelmän 
suunnittelu ja dokumentointi
Useimmissa valtioissa on tänä päivänä jonkinlaiset siirtohinnoittelun dokumentointia koskevat säännökset. Käytännössä yrityksen tulee osoittaa konsernissa käytettyjen siirtohintojen markkinaehtoisuus lain edellyttämällä tavalla kirjallisessa muodossa.
Vaikka siirtohinnoittelun dokumentointiprosessi lähtökohtaisesti on hallinnollinen velvoite, yritys ja koko konserni voivat hyödyntää sitä sisäisten liiketoimintamallien ja veroprosessien kartoittamiseen ja kehittämiseen tehokkaammaksi. Dokumentointiprojektin laajaa selvitystyötä kannattaakin käyttää hyväksi myös liiketoiminnan suunnittelussa laajemmin.

Lopuksi
Siirtohinnoitteluun liittyvät väärät valinnat voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin kustannuksiin ja vuosia kestäviin verotuksellisiin prosesseihin. Niiden välttämiseksi monimutkaiset kansainvälisen verotuksen haasteet onkin syytä kohdata luotettavan ja kokeneen asiantuntijan kanssa.


Jarno makelaJarno Mäkelä
Senior Associate, M.Sc. (Econ.)
Asianajotoimisto Borenius Oy
Helsinki, Tampere










Sami tuominenSami Tuominen
asianajaja

Asianajotoimisto Borenius Oy 
Helsinki, Tampere
www.borenius.com