Tampereen kauppakamarilehti

NÄIN SEN NÄEN

Reformi haastaa ammatillisen koulutuksen

Julkaistu 27.04.2016
Ammatillisen koulutuksen rooli työelämän uudistumisessa ja uudistamisessa tulee entistä tärkeämmäksi.

Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on ammatillisen koulutuksen reformi. Keskeinen elinkeinopolitiikan työkalu, ammatillinen osaaminen, on otettu kehittämisen keskiöön.

Yleisessä kansalaiskeskustelussa sekä poliittisessa debatissa ammatillinen koulutus mielletään edelleen ammattikouluksi. ”Uusi ammatillinen koulutus” pitää sisällään kuitenkin koko työuran mittaisen valmennuksen ammatin perustaitojen oppimisesta huippuosaamisen päivittämiseen yrityksissä.

Ammatillisen koulutuksen reformissa on veronmaksajan näkökulmasta kysymys sijoitetun pääoman entistä tehokkaammasta hyödyntämisestä. Miten saman talous- ja toiminta-alueen ”sorvit” ovat jatkossa maksimaalisessa opetuskäytössä, eikä oppimisprosessin rotaatiota pitkitetä keinotekoisesti? Nuorten ”ammattikoululaisten” vanhempien ihmetys opiskelun väljyydestä on ollut viime vuosina oikeutettua.

Rahoitusmallin muutos vaikuttavuusperustaiseksi ja osaamisperustaisuus oppimisen perusajatuksena kiihdyttävät koulutuksen rotaatiota. Oppimisinfran yhteiskäyttö, -suunnittelu ja -hankinnat lisääntyvät lähitulevaisuudessa riippumatta alueen koulutuksen järjestäjien lukumäärästä ja profiilista. Tältä osin reformi on selkeästi veronmaksajan etu.

Ammatillinen koulutus tulee nähdä prosessina, jossa opiskelija toteuttaa oppimispolkuaan aidon yksilöllisesti. Ammatin ytimen opittuaan opiskelijalle on mahdollistettava siirtyminen työmarkkinoille. Jatko-opintokelpoisuuden edellyttämät oppisisällöt voi kukin oppija kerätä nykyjärjestelmästä aikataulunsa mukaisesti joustavasti ja aikajanan pituuden tulee joustaa tapauskohtaisesti.

Ammatillisen koulutuksen rooli työelämän uudistumisessa ja uudistamisessa tulee lähivuosina entistä tärkeämmäksi. Samalla kun tutkintojärjestelmä muuttuu ja mullistuu, koulutustoimijoiden roolin tulee profiloitua osaksi työ- ja elinkeinoelämän arkea. Ammatillista peruskoulutusta tarjoavien oppilaitosten verkko tiivistyy lähivuosina voimallisesti. Jatko- ja täydennyskoulutusta tarjoavien opinahjojen toimijaverkko sen sijaan pirstaloituu entisestään. Nykyisen sopeuttamisbuumin myötä koulutustoimialalle vapautuu tuhansia opettajia ja kouluttajia. Osa heistä pyrkii aktiivisesti kilpaillulle markkinalle.

Rahoituksen suuntaaminen ohi tutkintojärjestelmän tuo mahdollisuuden toteuttaa koulutus- ja kehittämispalveluita entistä herkkäliikkeisemmin. Yrityskohtainen koulutusten räätälöinti saadaan kohdennettua nykyistä tarkemmin. Myös maahanmuuttajien ja työttömien koulutuksessa on tilaa tutkintoon johtamattomalle koulutustarjottimelle. Koulutusmarkkinat ovat siis olemassa myös tutkintojen ulkopuolella.

Vahva tuntemukseni on, että reformin sijaan elämme koulutussektorilla keskellä isompaa vallankumousta, joka aika ajoin täyttää kaaoksenkin tunnusmerkit. Menossa olevan ison myllerryksen keskellä on syytä pysyä aktiivisesti liikkeessä. Jos opinahjo ei tässä tulevassa ”voimistelussa” ole riittävän nopea ja notkea, on lajinvaihto edessä.

Teppo Tapani
rehtori
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK