Tampereen kauppakamarilehti

NÄIN SEN NÄEN

Tulevaisuuden korkeakouluyhteisö

Julkaistu 13.09.2017
Aidossa monitieteisessä tutkimuksessa eri tieteenalojen edustajat inspiroivat toisiaan ja ovat toisistaan riippuvaisia.


Minä näen Tampereen yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteenliittymän ”tulevaisuuden korkeakouluyhteisönä”.

Yli 900 vuotta vanhan yliopistolaitoksen omaehtoinen uudistuminen on tavattoman hidasta. Suomessa sen vauhdittaminen aloitettiin vuonna 2010 yliopistolain reformilla. Tavoite oli nostaa tutkimuksen ja opetuksen tasoa, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä luoda synerginen korkeakoulujen verkosto vailla tarpeettomia päällekkäisyyksiä.

Uusi laki nosti yliopistojemme autonomia-asteen Euroopan ennätykseen sallien itsenäiset ratkaisut strategiassa, resurssien kohdennuksessa ja henkilöstöpolitiikassa. Lisäksi tuli rahaa, rakennusten ja maapohjan omistusoikeuksia sekä oikeus kerätä pääomaa ja tehdä bisnestä.

Vastalahjaksi valtiovalta halusi yliopistojen määrittelevän omaleimaiset, toisiaan täydentävät tutkimusprofiilinsa. Kuusi vuotta myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriö totesi profiloitumis- ja yhteistyöhankkeitten jääneen näpertelyksi, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Onnistuessaan Tampereen hanke toteuttaa yliopistolain tavoitteita täysimääräisesti.

Mielestäni Tampereen korkeakouluyhteisön menestyksen mahdollisuuksia määrittelevät strategisen profiilin ”terveys-teknologia-yhteiskunta” toteuttamisen ripeys ja syvällisyys, kyky vastata yhteiskunnan tarpeeseen tiedolla johtamiseen ja tiedon hyödyntämiseen sekä valmius tukea tutkimuksella maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemista.

Uudella korkeakouluyhteisöllä on tuhannen taalan paikka asemoitua kansainväliseksi tiennäyttäjäksi integroimalla humanistis-yhteiskuntatieteelliset alat teknologis-lääketieteellisiin.

Megaongelmat vaikkapa energialähteitten, ilmaston tai terveyden aloilla eivät ratkea yksin teknisten ratkaisujen myötä, koska yhteiskunnan ja ihmisten täytyy ne omaksua. Tähän tarvitaan asiantuntemusta siitä, miten yhteiskunta, lainsäädäntö ja talous toimivat, miten ihmiset käyttäytyvät, miten opitaan ja opetetaan.

Aidossa monitieteisessä tutkimuksessa eri tieteenalojen edustajat inspiroivat toisiaan ja ovat toisistaan riippuvaisia.

Uskon, että yhteisön tutkijat ja opettajat ovat kypsiä monitieteiseen, rajat ylittävään yhteistyöhön, joka kattaa koko ketjun perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, innovaatioihin ja palvelukonsepteihin. EU:n tutkimusohjelmien miljardiresurssit odottavat ottajaansa, koska ”pehmeitten” ja ”kovien” tieteitten edustajat eivät toistaiseksi ole löytäneet toisiaan.

Tampereen korkeakouluyhteisön tulee suunnata tulevaisuuteen myös opetuksessa. Tämän mahdollistaa aivan uudella tavalla Tampereen ammattikorkeakoulun osallisuus konsernissa.

Elämme keskellä työelämän murrosta. Hyödyntämällä yliopiston ja ammattikorkeakoulun tarjontaa luodaan uudentyyppisiä joustavia opintopolkuja, jotka varustavat opiskelijat tulevaisuuden työpaikkojen edellyttämillä tiedoilla ja taidoilla.

Satavuotiaan Suomen nousu köyhästä agraariyhteiskunnasta maailman kilpailukykyisimpien ja vakaimpien valtioiden joukkoon on perustunut koulutukseen, tasa-arvoon ja innovaatioihin.

Marja Makarow

Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja

Kuva Helsingin yliopisto / Ari Aalto