Tampereen kauppakamarilehti

NÄIN SEN NÄEN

Tulevaisuuden tekeminen on luopumista vanhasta

Julkaistu 14.02.2018
Yrityksessä tulee osata johtaa kolmea eri aikaa; tulevaisuutta, nykyisyyttä ja menneisyyttä.


Saat sen mistä luovut, toteaa Tommy Hellsten samannimisessä kirjassaan vuodelta 2000. Elämä on täynnä paradokseja. Esimerkiksi ainoastaan yksin ollessaan ja yhteisöstä luopuessaan todella ymmärtää yhteisön tärkeyden. Omassa elämässäni, sen kiireisessä arjessa, jää liian vähän aikaa perhe-elämälle, mutta vastaavasti tästä johtuen perhe-elämä yhdessäolon hetkinä on arvokkaampaa kuin silloin kun aikaa yhdessäoloon on rajattomasti.

Yrityselämässä kyky luopua on kriittinen menestystekijä. Tästäkään huolimatta siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. On paljon helpompaa ja innostavampaa innovoida ja keksiä uusia aluevaltauksia. Toden totta kehittäminen on ainoa tie pysyä hengissä, mutta ongelmaksi muodostuu usein se, että uuden tekeminen jää puolitiehen kun samaan aikaan pitää resursoida myös nykyistä tekemistä. Paradoksaalista, mutta kiireestä voi luopua vain pysähtymällä.

Yrityksessä tulee osata johtaa kolmea eri aikaa; tulevaisuutta, nykyisyyttä ja menneisyyttä. Tulevaisuutta johdetaan kehittämällä uutta. Nykyisyyden johtaminen on jatkuvaa parantamista ja nykyisten prosessien terävöittämistä. Nykyisyys on tuloksenteon syömähammas tällä tilikaudella. Menneisyyden johtaminen on jatkuvaa luopumista ja jatkuvasti tehtäviä päätöksiä siitä, mitä ei tehdä tulevaisuudessa tai nykyisyydessä. On mahdotonta johtaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta menestyksekkäästi ilman rohkeita päätöksiä siitä, mihin aikaa ja resursseja ei jatkossa enää käytetä.

Yrityksesi työntekijät eivät voi käyttää tehokkaasti aikaansa, jos tuote- tai palveluvalikoimat laajenevat jatkuvasti tai toimialat tai markkinapaikat levähtävät käsiin. Peukalosääntönä voidaan pitää sitä, että jokaista uutta tuottavaa päätöstä kohden tulee tehdä päätös kahdesta asiasta, joista luopua. Uuden asian tekeminen tai uuden palvelun lanseeraaminen vievät nimittäin usein kaksin verroin aikaa suhteessa totuttuihin menettelytapoihin.

Johdon pitää siis tehdä jatkuvasti päätöksiä asioista, joista se haluaa luopua synnyttääkseen uutta. Nämä luopumiset eivät aina ole tuotantolinjoja, prosesseja, markkinoita, toimialoja tai tuotteita koskevia. Itse asiassa monet tehokkaimmista luopumisista ovat mentaalisia, yrityskulttuurin sidottuja ajattelumalleja. Uskallan väittää, että perimmäinen syy siihen, ettei Suomen verottajan konttoriin tarvitse mennä enää eväiden kanssa jonottelemaan, ei perustu vain digitalisaatioon. Juurisyy on nimittäin luopuminen yhdestä ajattelumallista: me emme luota asiakkaaseen. Siispä, päätös luottaa asiakkaaseen on mahdollistanut digitaalisen matkan, jonka seurauksena asiakkaan arjessa säästyy hurjasti aikaa ja vaivaa.

Menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden hallinta koskee myös Pirkanmaalle yhteistä ja valtakunnallisesti vaikuttavaa hankettamme uudesta Tampereen yliopistosta. Korkeakouluyhteisön muodostuminen on epäjatkuvuuskohta, jossa on paitsi uuden luomisen mahdollisuus myös mahdollisuus luopua vanhoista huonoista käytännöistä ja ennen kaikkea pölyttyneistä ajattelumalleista. Tarvitaan rohkeutta ja avarakatseisuutta. Korkeakouluyhteisö ei saa jäädä nykyisyyteen makaamaan.

Toivotan kaikille menestystä tulevaisuudessa. Luvataan yhdessä luopua enemmän ja paremmin vuonna 2018!

Pekka Puustinen

KTT Pekka Puustinen työskentelee johtajana ja johtoryhmän jäsenenä Ilmarisessa. Ennen Ilmariseen siirtymistään hän toimi vieraileva professorina St. Gallenin yliopistossa Sveitsissä. Puustinen on myös Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen jäsen.
Kuva Mikko Käkelä