Ammatillisen koulutuksen rahoitus menee uusiksi 
– mitä jää jäljelle?

Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus luo painetta työelämä- ja oppilaitosyhteyksien vahvistamiselle, koska sitä kautta koulutusta voidaan kohdentaa oikeille aloille ja uudistaa vastaamaan työelämän osaamistarpeita.
Tampereen kauppakamari selvittää yhdessä Pirkanmaan liiton ja alueen oppilaitosten kanssa työelämän osaamistarpeet ja työelämäyhteyksien tilanteen loppuvuoden aikana.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja kehysriihessä sovitut lisäsäästöt ovat tylyä luettavaa koulutuksen osalta. Talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen taittaminen eivät kuitenkaan onnistu pienin viilauksin, tarvitaan isoja ratkaisuja. Nyt niitä on tarjolla muun muassa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistamisen kautta.

Asiaa koskeva hallituksen lakiesitys annetaan syksyllä 2014. Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2017 rahoituksen määrittämisessä. Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähennys.
Tampereen kauppakamari pitää opetus- ja kulttuuriministeriön lakiesitysluonnoksen toimia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen rahoituksen uudistamiseksi pääsääntöisesti oikeina. Rahoitusjärjestelmän uudistamisella, koulutuksen vaikuttavuutta ja suorituksia korostamalla on mahdollista parantaa sekä koulutuksen laatua, saatavuutta että kustannustehokkuutta.

Koulutuksen ajallinen rajoittaminen on kannatettavaa, jos opiskelijoille taataan yksilöllisten opintopolkujen suorittaminen myös jatkossa. Jo yhden tutkinnon suorittaneelle pääsääntöinen opintoväylä jatkossa tulee olla näyttötutkintoperusteinen koulutus tai oppisopimuskoulutus.
Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ns. muu koulutus on ollut keskeinen tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevien koulutustarpeiden toteuttamiseen käytetty resurssi. Samalla monet uudet tutkinnot tai tutkinnon osat ovat syntyneet tätä kautta. Muulla lisäkoulutuksella on myös toteutettu tuotekehitys- ja innovaatiovalmennusta erityisesti pk-yrityksissä. Kannattaako rahoitus lakkauttaa? Järkevää olisi myös koota ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus yhteen. Koulutuksen järjestäjä voisi näin entistä joustavammin palvella asiakastarpeita, ja yksinkertaistaminen vähentäisi hallinnon taakkaa.

Opiskelija- ja työelämäpalaute on hyvä jatkossa kytkeä osaksi koulutuksen järjestäjän laatutyötä. Tämä yhdistettynä säännölliseen ulkoiseen auditointiin mahdollistaa riittävän tuloksien arvioinnin, jota voidaan käyttää rahoituksen kohdentamisessa.

Peer-haatajaPeer Haataja

johtaja

Tampereen kauppakamari