Tampereen kauppakamarilehti

PÄÄKIRJOITUS

On päätösten aika!

Julkaistu 22.10.2014
Valtiosihteeri Martti Hetemäki myöntää valtiovarainministeriön ja itsensä tehneen ison arviointivirheen kuusi vuotta sitten, kun he arvioivat talouskasvun jatkuvan vanhalla trendillä (Talouselämä 35/2014).

Toisaalta samassa lehdessä Hetemäki on huolissaan ainoastaan talouskasvun puutteesta, ei esimerkiksi julkisen talouden tilanteesta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä tai poliittisen päätöksenteon kyvyttömyydestä tehdä rakenteellisia uudistuksia. Samaa sanomaa toistaa valtiovarainministeri Antti Rinne YLE:n haastattelussa, joka koski Suomen luottoluokituksen laskua.

Tämä on sitä älyllistä epärehellisyyttä, josta saamme nauttia päivästä toiseen riippumatta puoluetaustasta tai mediasta. Suomessa eletään edelleen suunnitelmatalouden aikaa, vaikka tosi asiassa olemme täysin viennistä riippuvainen avoin markkinatalous. Jos johtavat virkamiehet ja poliitikot päivästä toiseen valittavat maailmatalouden kasvun puutetta ja yritystemme viennin hartioiden kapeutta, unohtuu tosiasia: jos haluat muutosta, keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa.

EU ja erityisesti Suomi ovat rakenteellisesti jäykkiä. Rakenteellisten alijäämien selvittelyssä EU-virkamiehet juoksuttavat suomalaisia hapoille asti. Vastaavasti suomalaiset virkamiehet ja kansanedustajat ovat näännyttäneet kuntasektorin erilaisten ”rakenne”selvitysten ansiosta lopulliseen tuhoon tai valmiiksi haltuunotettavaksi. Paljon kehutusta sote-uudistuksesta on tulossa samalla kuntarakenneuudistus, kun valta keskitetään keskusjohtoiseen malliin valtiovarainministeriön ohjaukseen. Kunnille ei jää käytännössä mitään todellisia tehtäviä.

Sote-uudistus tarvitsee onnistuakseen todella tiukan menokehyksen ja valtiovarainministeriön ohjauksen. Uusi sote-malli ei pidä sisällään taloudellisia kannustimia toiminnan järkeistämiseen, ja paikallispoliitikoilta kuntayhtymien hallinnossa tätä on perinteisesti vaikea odottaa. Hyväksytään tämä tosiasia, puhutaan kuten asiat ovat ja tehdään tarvittavat päätökset, eli julkinen sektori keskittyy niihin asioihin, joihin se voi vaikuttaa ja tekee PÄÄTÖKSIÄ, ei selvityksiä.

EU:ssa ja erityisesti Suomessa käytännön huomiota suunnataan elollisiin olentoihin ihmisestä perhosen toukkiin, mutta ainoastaan juhlapuheissa yrittäjyyteen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Uutispäällikkö Mikko Metsämäki (Kauppalehti 9.10.2014) ironisoi elinkeinoelämän järjestöjen kampanjoita säädösviidakon purkamiseksi yhdistäen vientiyritysten haasteet kioskiyrittäjän todellisuuteen.
Metsämäen mukaan iso osa sääntelystä on ihan järkevää ja toiminta tasapuolista. Haluaisin nähdä todelliset perustelut, että näin on käytännössä. Toivoisin, että talousmedia myös selvittää ns. Suomi-lisän todellisen vaikutuksen yrityksen toimintaan. On esimerkkejä, että EU-direktiivi on 100 sivua ja siitä johdettu laki Suomessa on 1600 sivua.

Viennin hartioiden kapeudesta ja yritysten johdon strategisista virheistä puhutaan paljon, mutta miksei TEM:n alaisuudessa toimineiden TE- ja ELY-keskusten toiminnan vaikuttavuudesta puhuta? Näihin on keskitetty 1990-luvulta lähtien yritysten toiminnan kehittäminen. Toimintaan on pumpattu rahaa ja sitä on jaettu tuettuina koulutuksina ja konsulttipäivinä kohta 20 vuotta – missä ovat tulokset? Suomalaiset yritykset ovat kasvaneet ulkomailla lähellä asiakasta, kasvavilla markkinoilla, jopa haasteellisemmassa toimintaympäristössä kuin Suomi.
Luotan yrityksiin ja niiden kasvuun Suomessa. Siksi pyydän ennustettavaa vero- ja energiapolitiikkaa sekä maltillisia palkkaratkaisuja myös jatkossa, ja vaadin turhien säädösten purkutalkoita.


Antti-eskelinenAntti Eskelinen

toimitusjohtaja

Tampereen kauppakamari