Tampereen kauppakamarilehti

PÄÄKIRJOITUS

Suomi 2.0

Julkaistu 17.03.2015
Suomi tarvitsee suunnan muutoksen ja sen voi aloittaa tulevan hallitusohjelman avulla.

Hallitusohjelman tavoitteena pitää olla julkisen sektorin koon pienentäminen ja julkisen palvelutuotannon avaaminen kumppanuuksien kautta yksityisille yrityksille. Kuntataloudessa tavoite on asetettava talouttaan oikein hoitaneiden kuntien tasolle. Uusi sote-malli tulee suunnitella ja rakentaa kuntalakia kunnioittaen. Valmisteluun on otettava mukaan yksityinen ja kolmas sektori, koska niillä on merkittävä rooli asiakasystävällisessä ja taloudellisessa palvelujen tuottamisessa.

Valtionhallinnon uudistus pitää aloittaa ministeriöistä ja toimintamallia pitää kehittää konserniohjauksen suuntaan. Suomi tarvitsee tiukan valtiontalouden menokehyksen, koska poliitikot eivät pysty nykymaailmassa tekemään ikäviä päätöksiä. Valtion ja kuntatalouden tervehdyttämisen tavoitteena tulee olla erityisesti työn verotuksen kääntäminen laskuun. Toimintamalleja ja rakenteita on tehostettava siten, että tulevan hallituskauden aikana verotusta voidaan keventää. Valtion velkaantuminen tulee pysäyttää vaikka etuuksien leikkauksilla ja indeksien jäädytyksellä – mutta ennen kaikkea maalaisjärjellä ja yhteistyöllä. Sote-sekoilun kaltaiset tuhoon tuomitut lainvalmistelut on lopetettavaa – kaksi edellistä hallitusta on rasittanut kuntasektoria erilaisilla valmisteluilla, joiden hintalappu nousee miljardeihin.

Yritystoiminnan suurimpia haasteita on hallinnollisen taakan jatkuva kasvu ja sitä kautta kustannusten nousu. Suomalainen ylisääntely tulee lopettaa, jos EU-direktiivit ja -lait eivät siihen velvoita. Puolueet puhuvat pk-yritysten tärkeydestä ja merkityksestä, mutta samaan aikaan pk-yrityksille luodaan toimintaympäristö, joka on hallinnollisesti todella raskas, byrokraattinen, korkeasti verotettu ja työlainsäädännöllisesti jäykkä. Jos haluamme säilyttää ja kasvattaa suomalaista omistusta ja yrittäjyyttä, niin kannusteiden sukupolvenvaihdoksiin ja niihin liittyviin perintöveroihin tulee olla huomattavasti parempia kuin nykyisin. Suomen poliittinen maariski on korkea ja se muodostuu poliittisista päätöksistä, ei poliitikkojen juhlapuheista.

Elämme edelleen vientiteollisuudesta ja teollisuus tarvitsee kohtuuhintaista energiaa. Energiapolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Energiaomavaraisuutta tulee edelleen lisätä niin ydinvoimassa kuin biopolttoaineissa, johon myös turve kuuluu.

Pirkanmaan kärkihankkeet hallitusohjelmaan

Helsinki–Hämeenlinna–Tampere- eli HHT-vyöhyke on Suomen ainoa eurooppalaiset mitat täyttävä väestö- ja työpaikkakeskittymä. Yrityksille on tärkeää, että vyöhykkeen maankäyttöä ja liikennettä kehitetään yritysten kilpailukykyä parantavaksi. Tampere on kasvukäytävän toinen pää ja sen vetovoima säteilee laajasti, siksi edellytämme valtatie 3 Hämeenkyrön ohitustien investoinnin aloittamista sekä suunnittelurahoitusta VT9 Tampere–Orivesi-tiesuunnitelmalle. Lisäksi tarvitsemme HHT-vyöhykkeen hallitun kasvun vuoksi Tampereelta etelään suuntautuville lisäraiteille suunnittelurahoituksen.
Tampere-Pirkkalan lentoasema ja AiRRport-projekti nostettiin yhdeksi kärkihankkeeksi valtakunnallisessa lentoliikennestrategiassa. Pirkanmaan elinkeinoelämän näkemys on, että Tampere tarvitsee hyvin toimivan kansainvälisen lentokentän, jota kehitetään pitkäjänteisesti. Seuraavan hallitusohjelman ja erityisesti Finavian tulee panostaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiseen ja tukea uutta matkaketjuajattelua, josta Tampere-Pirkkalan AiRRport-hanke on paras esimerkki. Matkaketjut lentokentälle sujuvoittavat liikkumista ja palvelevat laaja aluetta Keski- ja Länsi-Suomessa aina Poria, Seinäjokea ja Jyväskylää myöten.

Antti-eskelinen-cmykAntti Eskelinen
Toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari