Julkisuudessa keskustellaan paljon siitä, että Suomessa on puutetta sekä oman että vieraan pääoman ehtoisesta yritysrahoituksesta. Toisaalta esimerkiksi Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen mukaan suomalaisiin aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma oli viime vuonna 280 miljoonaa euroa ja se kasvoi vuodesta 2012 noin 120 miljoonaa euroa. Kun tilastosta oikaistaan noin 100 miljoonan rahoituskierros Supercelliin, aikaisen vaiheen pääomasijoittaminen jatkoi tasaista kasvuaan, mutta ei kuitenkaan räjähtänyt lentoon.

Aikaisen vaiheen sijoittamiseen on kuitenkin tullut uusia toimijoita, toimintatapoja sekä kansainvälisiä sijoittajia. Tuntuukin siltä, että tällä hetkellä rahoitusta on saatavilla alkaviin yrityksiin – ainakin jos ne toimivat peliteollisuudessa.

Yritysrahoituksessa on Suomessa jossain määrin kohdentumisongelma, joka myös vaikuttaa pysyvältä. Tiukentunut sääntely, joka vaatii pankkeja muun muassa luokittelemaan asiakkaansa, johtaa siihen, että perinteinen pankkirahoitus on entistä niukempi hyödyke. Kansainvälisten vertailujen perusteella suomalaisten yritysten rahoitus nojaa edelleen hyvin vahvasti pankkirahoitukseen. Perinteisten, hitaammin kasvavien keskikokoisten pk-yritysten rahoitukseen ei ole vielä syntynyt riittävästi uusia toimijoita ja toimintamalleja korvaamaan pankkirahoitusta.

Asiaan on toki herätty: EK ja listayhtiöiden neuvottelukunta ovat perustaneet työryhmän joukkovelkakirjamarkkinan kehittämiseksi. Yritysten näkökulmasta velkakirjojen liikkeeseenlasku on koettu hankalaksi ja kalliiksi. Mutta jo nyt on toteutettu mielenkiintoisia hankkeita, joissa useampi pk-yritys on yhdistänyt lainatarpeensa ja lähtenyt joukkovelkakirjalainamarkkinoille yhdessä. Näin kustannukset saadaan jaettua ja suurempi hajautettu lainasalkku kiinnostaa sijoittajia. Tämän tyyppiset operaatiot varmasti lisääntyvät jatkossa.

Muutos ei voi olla vaikuttamatta yrityksiin ja niiden toimintatapoihin. Kun perinteisen pankkirahoituksen rinnalle halutaan muita rahoituskanavia, on yrityksen tarkasteltava myös omia prosessejaan. Uusien rahoituskanavien vaatimukset sijoittajaviestinnälle, raportoinnille ja sen läpinäkyvyydelle sekä kassavirralle ja sen ennustamiselle ovat uudenlaisia verrattuna siihen, mihin pankkirahoituksessa on totuttu. Muutokset yritysrahoituksessa on siis syytä ottaa huomioon yhtiön johtamiseen ja taloushallinnon organisointiin liittyen. Hyvin toteutettuna nämä muutokset palvelevat kuitenkin ensisijaisesti liiketoimintaa ja sen kehittämistä – pysyvänä lisäarvona se, että yhtiö on tarvittaessa valmis muuttuvan yritysrahoituksen vaatimuksiin.



Juha Sarsama

toimitusjohtaja, Panostaja Oyj

Tampereen kauppakamarin varapuheenjohtaja