Tampereen kauppakamarilehti

PÄÄKIRJOITUS

Yritysten ystävät

Julkaistu 26.11.2014
Talousvaliokunta ja koko eduskunta joutuvat käsittelemään lakiesitystä ja ottamaan kantaa – toki voi tyhjääkin äänestää – tilintarkastuslain muuttamiseksi siten, että tilintarkastajille tulee entistä isompi vastuu harmaan talouden kitkemisestä ja talousrikollisten kiinni saamisesta.

EU-lainsäädäntö tiukentui jo tänä vuonna koskien lista- ja rahoitusalan yhtiöiden tilintarkastajien ilmoitusvelvollisuutta. Mutta tämä TEMin valmistelema ja eduskuntaan edennyt tilintarkastuslain uudistus on osoitus ahkerista virkamiehistä. Kansanviisaus toteaa, että ahkera ja tyhmä on paha yhdistelmä. Suomi osoittaa jälkeen kerran olevansa yli-innokas EU-kansa, sellainen kympin oppilas, joka ei pärjää sitten oikeassa elämässä. Ei riitä, että velvollisuus koskisi isoja yrityksiä, vaan se koskee jatkossa myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä – eli Suomessa laki tulee voimaan laajempana kuin muualla EU:ssa ja vielä puolitoista vuotta etuajassa.

Uudistuksen tavoite on kaunis, mutta ainoastaan TEM ja verottaja uskovat tavoitteen toteutuvan. Miksi kaikki muut tahot ovat toista mieltä? Toteutuessaan laki kasvattaa yritysten kustannuksia ja hallinnollista taakkaa ja heikentää siten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä sekä lisää edelleen julkisen sektorin työpaikkoja. Lisäksi tämä vähentäisi vapaaehtoisen tilintarkastuksen määrää eli uudistuksella olisi käytännössä päinvastainen vaikutus. Valmistelijat ovat mielestään keksineet halvan ratkaisun, jolla yksityisen sektorin tilintarkastajat tekevät heidän työnsä. Mutta he kieltävät sen tosiasian, että kaikki hallinnolliset lisäkustannukset siirtyvät lopuksi tuotteiden hintoihin ja kuluttajien maksettavaksi.

Kohtuus kaikessa – myös ympäristöluvissa

Suomessa on yksi maailman puhtaimmista teollisuuksista. Valitettavasti Suomessa on yksi maailman hitaimmista, huonoimmin johdetuista ja yrityksille kalleimmista ympäristölainsäädännöistä. Taitaa se olla myös suomalaisille ihmisillekin vaikuttavuudeltaan huono, koska se huomioi kaiken maailman valittajat ja muut elolliset olennot, mutta ei meitä veronmaksajia. Hitaudesta kertovat kaiken UPM:n lupaprosessit Jämsänjokilaaksossa (AL 16.11.) tai Nokian kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan ympäristöluvan lähes kaksivuotinen odotus. Samassa Aamulehden artikkelissa huonosta johtamisesta AVIn johtaja antaa itse esimerkin – ei voi muuta kuin tuntea myötähäpeää hänen ja muiden julkisen sektorin päättäjien puolesta.

Järjestelmän kalleus tulee aluehallintoviranomaisten lupamaksuista ja kokonaisprosessien vaatimasta ajankäytöstä. Esimerkiksi kauppakamarille kauppojen aukioloajan poikkeuslupahakemus maksoi vuonna 2013 noin 200 euroa ja tänä vuonna se maksoi 600 euroa. Korotukset ovat isoja ja täysin mielivaltaisia. Voi vain kuvitella yrityksen kustannuksia, kun vuonna 2009 sisään laitettu ympäristölupahakemus on edelleen käsittelyssä. Edelleen AVIn johtaja sanoo: ”kaikki selvittely on ympäristön kannalta tarpeellista ja kuultuamme ns. BAT-säännösten tulosta emme kiirehtineet lupapäätösten tekemisessä ja ajattelimme, että saamme ne samaan lupakäsittelyyn”.

Mitä tämä nykytilanne palvelee?
Voin vain toivoa, että eduskunnasta ja pirkanmaalaisista kansanedustajista löytyisi todellisia yritysten ystäviä, jotka pysäyttävät tämän hölmöilyn!


Antti-eskelinenAntti Eskelinen

toimitusjohtaja

Tampereen kauppakamari