Tampereen kauppakamarilehti

UUTISPÖYTÄ

Ladun avaaja – kesälläkin

Julkaistu 30.11.2016
Sappeen matkailukeskuksen seinällä on muutamakin kunniakirja: Vuoden hiihtokeskus 1996 ja 2010, Vuoden kotimainen matkailuyritys vuonna 2012.
– Historia on merkki toiveikkuudesta myös tulevaisuuden suhteen, toimitusjohtaja Jouko Poukkanen sanoo.

Kunniakirjat kertovat toimitusjohtajan mukaan Sappeen tavasta toimia: suunnitelmallisesta ja pieteetillä tehdystä työstä.

– Alusta asti periaatteemme on ollut, että kaikki mitä tehdään, tehdään kunnolla. Pitkäikäisyys ja laadukkuus ohjaavat valintoja. Ja mahdollisimman paljon pyritään tekemään itse. Näin avainhenkilöt työllistyvät ympäri vuoden ja kaikkien ammattitaito monipuolistuu. Yrityksessä on ääritilanteissakin tietoa ja osaamista saada asiat toimimaan.

Kunniakirjat kertovat Poukkasen mielestä myös Sappeen halusta olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.

– Esimerkiksi olemme juuri päättäneet siirtyä käyttämään kalliimpaa mutta luontoa säästävää ja ilmastonmuutosta hidastavaa eko-energiaa, niin että sähkönkäytön osalta hiilijalanjälkemme on nolla.

Pelastetaan talvet!

Ympäristöinvestoinnit eivät tosin ole Sappeelle uusi juttu. Se on vuodesta 2009 ollut mukana matkailutoimialan energiansäästöohjelmissa ja kansainvälisissä, ilmaston lämpenemisen hidastamiseen pyrkivissä Pelastetaan talvet -hankkeissa.

– Olen ollut Sappeessa yrittäjänä 1990-luvun alusta, ja nyt kolme viime talvea ovat olleet historiallisen huonot – eikä koskaan ole ollut kolmea huonoa talvea peräkkäin. Uskon, ettei talvi meiltä ole hävinnyt, mutta ääritilanteita on kyllä enemmän kuin ennen.
Tekninen kehitys – esimerkiksi lumetusteknologian kehitys – auttaa tuskassa vähän.

– Ennen koko rinnealueen lumettaminen hyvissäkin oloissa kesti jopa 2,5 kuukautta. Nykyään entistä isomman alueen lumetus vie 2–3 viikkoa. Lumetusratkaisuissakin investoimme myös energiatehokkuuteen.

Kokonaisuuden kehittämistä

Talvien vähälumisuuteen ja lyhenemiseen mutta ennen kaikkea liiketoiminnan kasvattamiseen liittyy vuonna 2006 tehty päätös alkaa kehittää Sappeesta ympärivuotista vapaa-ajankohdetta.

Rakennettiin tapahtumakeskus Huippu, tuhannen hengen rinneravintola, artistiareena ja kokous- ja kongressipaikka. Tuplattiin karavaanaripaikkojen määrä ja parannettiin huolto- ja sosiaalitiloja. Loma-asuntoja rakennettiin lisää.

– Kesä 2006 yllätti, käyttöaste oli 40 prosenttia nollan sijaan. Seuraavana kesänä yhdistettiin pakettiin Särkänniemi, ja käyttöaste nousi 60 prosenttiin. Vuonna 2008 valmistui kahdeksan erillistaloa ja lähdimme yhteistyöhön Särkänniemen lisäksi kylpylöiden ja Puuhamaan kanssa. Hyvä kesä, vaikka majoituskapasiteettia oli aikaisempaa enemmän.

YIT rakensi chalet-konseptilla kerrostalon Sappeeseen, mutta taantuma hiljensi lomahuoneistokaupan. Sappeen lomamökit Oy ja lähipiirin yhtiöt ostivat talon itselle vuonna 2008.

– Sitten keksimme perustaa kesäteatterin. Ensimmäisenä kesänä vuonna 2009 Olavi Virta -näytelmä veti 20 000 katsojaa. Näin saimme ravintolaliiketoiminnasta kannattavaa myös kesällä.

Rinneinvestointeihin palattiin 2010–12: avattiin mutkamäkirinne ja Alppi-seikkailurinne, jossa on eri alppilajien ratoja.

Lumi on valkoista tänäkin vuonna

Matkailukeskuksen liikevaihdosta talvi kuitenkin tuo edelleen 65–70 prosenttia. Kovan kasvun jälkeen kolme huonoa talvea ovat saaneet pohtimaan, miten kannattavuudesta pidetään huoli ulkoisista oloista huolimatta.

– Jokainen tuloslaskelman rivi on käyty läpi ja mietitty, miten sama palvelu saadaan aikaiseksi pienemmin kustannuksin, ihan alkaen esimerkiksi siitä, että koneiden tyhjäkäynti on meillä kielletty. Se on ekoteko, ja se säästää polttoainetta. Investointeja on siirretty, mutta huollot ja kaikki asiakkaalle näkyvä tehdään kunnolla, niistä ei tingitä.

Poukkanen korostaa, että vaikka talvi olisi huono, rinteiden pitää olla hienot, asiakkaiden odotuksiin on vastattava.

– Hiihtokeskuksen laatu mitataan joka kerta, kun asiakas tulee rinteeseen. Jos talvi on huono, on tehtävä entistä enemmän ja paremmin, koska rinteiden on oltava asiakkaiden luottamuksen arvoisia.

Mitä toimitusjohtaja osaa ennustaa tulevasta kaudesta?

– Sen, että tänäkin talvena lumi tulee valkoisena ja että tänäkin talvena meillä voi nauttia ulkoilun riemuista lumella.
Suuria odotuksia liittyy Satasella Sappeeseen -kampanjaan. Viime kaudella Poukkanen tuli ajatelleeksi, ettei asiakkaan ole helppo hahmottaa, paljonko laskettelupäivä – hissilippu, välinevuokra, ruokailu ja mahdollisesti majoitus – maksaa.

– Niinpä paketoimme kaiken, teimme merkittävän hintajouston ja ostopäätöksen asiakkaan puolesta. Vastaanotto oli aivan loistava, ja uskon, että tänä kautena suosio kaksin- tai kolminkertaistuu.

Hintajousto on niin iso, että on pakko kysyä: missä on bisnes?

– Jo ensimmäisen kauden perusteella se on siinä, että volyymit kasvoivat ja kampanja lisäsi hiihtokeskuksen käyttöä arkena, jolloin meillä on eniten vapaata kapasiteettia. Arkikäytön lisääntyminen kertoo, että yhteiskunta, työelämä ja työpaikat antavat mahdollisuuksia minilomille.

Sappee talvi-paiva netti-iso

Tulevaisuutta varten Sappeen matkailukeskuksen suunnittelupöydällä on isoja hankkeita: maauimala, rinteen laajennus, täysimittainen golfkenttä. – Ne ovat hyppäysinvestointeja: jokainen vaatii miljoonia onnistuakseen, mutta niiden avulla on mahdollista jopa kaksinkertaistaa liikevaihto, sanoo toimitusjohtaja Jouko Poukkanen. Kuva Sappeen Matkailukeskus


Sappeen matkailukeskus

Nelio lila perustettu 1989

Nelio lila pääomistajat vuodesta 1992 Jouko Poukkanen ja Juha Marjanen

Nelio lila Deltarec Oy omistaa matkailukeskuksen, erikseen lomamökki-, ravintola- ja ohjelmapalveluyhtiöt

Nelio lila ympärivuotisen matkailualueen kokonaisliikevaihto hyvän talven vuotena noin viisi miljoonaa euroa

Nelio lila henkilöstö ympärivuotiseksi tasattuna 50

Nelio lila 200 000 kävijää vuosittain; parhaana päivänä noin 2000.


Jouko-Poukkanen netti


Toimitusjohtaja Jouko Poukkanen on tyytyväinen siihen, että ainakaan kaavoitus ei estä Sappeen kasvua ja merkittävää lisärakentamista. – Sappee ei ole valmis, se kehittyy varmasti. Hienoa, että ajatus saatiin läpi myös uudessa maakuntakaavassa 2040. Kuva Annikaisa Knuutila