Tampereen kauppakamarilehti

UUTISPÖYTÄ

Lentoyhteyksien kehittäminen TOP ykkönen

Julkaistu 17.02.2016
Tampereen kauppakamarin jäsenyritykset ja valiokuntien edustajat ovat sanansa sanoneet: yrityksille ja seudulle tärkeitä vaikuttamisen kohteita ovat isossa kuvassa elinkeinopolitiikka, liikenneyhteydet ja maankäyttö, yritysten kansainvälistyminen ja koulutus. Terävimpään kärkeen vaikuttamissuunnitelmassa 2016 nousee lentoyhteyksien kehittäminen.

Tampereen kauppakamarin edunvalvontajohtaja Peer Haataja kuvaa lentoliikenteen tilannetta tällä hetkellä ”taisteluksi olemassaolosta”.
– Moni kehittämisasia on lisäksi sellainen, ettei se ole meidän omissa näpeissä.

Vaikuttamissuunnitelman julkistusseminaarissa maankäytön ja liikenneyhteyksien kehitysajatuksia kommentoinut Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi oli yritysten kanssa samaa mieltä: lentoaseman on syytäkin olla ykkösenä.
– Me tarvitsemme suorat yhteydet maailmalle. Työtä on tehtävä ja sitä on tehtykin, muun muassa palkattu projektipäällikkö kehittämään yhteyksiä. Kuntapanostuksia ollaan myös nostamassa sadoista tuhansista euroista miljoonatasolle.

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kiitti julkisista kehityspanoksista ja totesi, että Pirkanmaalla ei olla Helsinki–Vantaan kehittämistä vastaan, mutta omaa näkemystä ja tarvetta on päättäväisesti viestittävä erityisesti Finavian ja Finnairin suuntaan. Alueen elinkeinoelämän ja matkailun sitoutuminen oman kentän käyttöön on välttämätöntä lentoliikenteen lisäämiseksi ja tarjonnan kasvattamiseksi.

– Nyt on tehokkaasti keskitettävä resurssit nykyisten yhteyksien säilyttämiseksi ja uusien saamiseksi, ja tässä työssä tärkeimpinä yhtiöinä ovat Finnair ja SAS. Ajankohtaista edunvalvontaa on pystyä säilyttämään kentän kansainvälinen status.
Iso askel kentän kehittämisen kannalta on, että Tampere–Pirkkalaan rakennetaan uusi ilmailualan koulutuskeskus. Sinne siirtyy Patrian siviililentokoulutus Helsingin Malmilta sekä Tampereen seudun ammattiopiston Tredun lentokoneasentajan koulutus. Toiminta alkaa keväällä 2017.

Kauppakamari vauhdittaa myös Tampere–Helsinki-radan tehokkuuden parantamista ja pyrkii saamaan rahoitusta 3-raiteen suunnittelun aloittamiseen.

Pekka Salmi kertoi kaupunkiorganisaatiossa ihmetellyn, miksei kauppakamarin vaikuttamislistalla ole ratikkaa.
– Toivoisin, että kauppakamari edistäisi hanketta. Merkittävä päätös tulee maaliskuussa: jos valtio ei lähde hankkeeseen mukaan, siitä ei myöskään tule mitään.

Kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen perusteli ratikan puuttumista listalta sillä, ettei se noussut vaikuttamissuunnitelman jäsenkyselyssä kärkeen.
– Ratikka jakoi kannanotot 50/50. Koska jäsenistö ei nostanut sitä edes top viiteen, meillä ei kauppakamarina voi tällöin olla siihen virallisesti kantaa.

Elinkeinopolitiikkaa arvioidaan yhdessä

Kauppakamari järjestää yhdessä Tampereen kaupungin ja yritysten kanssa kaupungin elinvoimasuunnitelmaa sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaa käsittelevät arviointitilaisuudet tänä vuonna.
Tampereen pormestarin esikunnan yhteysjohtaja Tuija Telén toivotti arviointitilaisuudet tervetulleiksi.
– Toki itse seuraamme suunnitelmien toteutumista, mutta haluamme ehdottomasti kehittää vuorovaikutusta yritysten kanssa.
Myös kauppakamarin tavoite saada julkiset hankinnat nykyistä paremmin tukemaan elinkeinojen kehittymistä on Telénin mielestä helppo allekirjoittaa.
– Haluamme kaupunkina hakea uusia, erilaisia palvelutuotannon malleja ja edistää yritysten innovatiivisuutta.
Antti Eskelinen ei voinut olla huomauttamatta, että ”sähköbussit-tapaus” ei toivottavasti enää koskaan toistu.

Yritys ei kansainvälisty hankehumpalla

Yritysten kansainvälistymiseen on tarjolla palveluita ja toimijoita, mutta niitä ei kovin hyvin tunneta tai löydetä. Kauppakamari kaipaa tehoa ja vaikuttavuutta palveluihin. Katsan toimitusjohtaja, Team Finland Pirkanmaan puheenjohtaja Timo Salli arvioi, että samaan aikaan kun kansainvälistymisen tarve on Pirkanmaalla levinnyt investointihyödykkeitä valmistavasta teollisuudesta kaikille aloille, kansainvälistymisen on vallannut hankehumppa.

– Yksi menee Intiaan, toinen Kanadaan... yleiskoordinaatio puuttuu, koska on niin paljon toimijoita. Yrityksetkään eivät näytä löytävän aikaa miettiä kunnolla, kuinka kansainvälistyä. Kansainvälistyminen on pitkä tie, se ei toimi hankehumpalla.
Sallin mielestä mallia voisi ottaa Oulusta: se on merkittävästi, pitkäjännitteisesti ja tuloksellisesti satsannut lähimaihin ja Saksaan.

Ammattilaista aina tarvitaan

Koulutuksessa yritysten ja oppilaitosten yhteistyön syventäminen on jatkuvaa tekemistä – ja aina vaikuttamisen kohteena. Kuumin kysymys on toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen: siihen kohdistuvat leikkaukset, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiin toteuttaa koulutusta, sekä työelämälähtöisyyden lisääminen.

Sastamalan koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti huomautti, että Pirkanmaalla kouluttajat ovat rivejään jo tiivistäneet ja esimerkiksi Saskyssä on myös rakennettu yhteisiä oppimisympäristöjä yritysten kanssa. Se on parantanut koulutuksen tehokkuutta, taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

– Mutta toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta lähtee lähivuosina paljon, 260 miljoonaa euroa. Huolestuttavinta on kuitenkin tämä: meillä on laadukas perusopetus ja siitä ponkaistaan hyvällä pohjalla lukioon tai ammattikouluun – mutta mitä tapahtuu, ellemme pysty vastaamaan koulutustakuuseen? Kuinka kalliiksi se tulee? Meiltä tehdyt leikkaukset heijastuvat pahimmin ammatilliseen tulevaisuuteen. Koulutus on osa elinkeinopolitiikkaa, varsinkin reuna-alueilla. Työvoiman saatavuus ratkaisee firmojen sijainnin.

Vaikuttamissuunnitelma on luettavissa
www.tampere.chamber.fi/edunvalvonta/vaikuttamissuunnitelma/


Vaikuttamissuunnitelma salli ym

Näkökulmia vaikuttamissuunnitelmaan antoivat muun muassa Katsa Oy:n toimitusjohtaja, Team Finland Pirkanmaan puheenjohtaja Timo Salli (vas.), kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen, apulaispormestari Pekka Salmi sekä Tampereen pormestarin esikunnan yhteysjohtaja Tuija Telén.


Vaikuttamissuunnitelma Antti Lahti SASKY

Sastamalan koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti kannustaa vaikuttamaan. – Esimerkiksi vuonna 2013 OKM oli leikkaamassa Saskyltä oppisopimuksen lisäkoulutuspaikoista 42 prosenttia, mutta yhteistyöllä yritysten kanssa leikkaus saatiin noin 30 prosenttiin.