Tampereen kauppakamarilehti

UUTISPÖYTÄ

Pirkkalan menestyminen tukee koko kaupunkiseudun kasvua

Julkaistu 21.03.2018
Pirkkala on osannut ottaa hyödyn sijainnistaan ja hyvistä liikenneyhteyksistään. Se on kaavoittanut yritysalueensa kaupunkiseudun läntisen kehätien ja Lentoasemantien varteen ja onnistunut pyydystämään seudulle isojakin toimijoita.

Läntisen kehätien varteen kaavoitetulla Pirkkalan yritysvyöhykkeellä tonttikauppa on käynyt hyvin. Esimerkiksi 2014–2017 kunta on saanut vuosittain noin neljän miljoonan euron myyntitulot.

Alun perin yritysvyöhyke lanseerattiin Pirkkala CLX:nä. Vaikeaselkoisesta termistä on sittemmin luovuttu, ja nykyisin kuntaa markkinoidaan yrityksille Parempaa bisnestä Pirkkalasta -teemalla. Vyöhykkeen neljä yritysaluetta – Lentokentän alue, Vaitti, Linnakallio ja Partola – ovat profiloituneet eri tavoin. Alueiden erikoistuminen kiinnostaa yrityksiä, ja toinen vetovoimaa kasvattava tekijä on moottoritien suuntainen rinnakkaistie erikoiskuljetuksille, Jasperintie, joka valmistuu ensi syksyyn mennessä.

Elinvoimaisen yrityselämän hyödyt eivät jää yksinomaan Pirkkalaan, sillä yritykset saavat työvoimansa laajalti Tampereen kaupunkiseudun kunnista. Kunnan kansliapäällikkö Jaakko Joensuu kertoo, että Pirkkalaan sijoittuneen yrityksen työntekijöistä yleensä noin 75 prosenttia on kunnan ulkopuolelta.

– Suurimman hyödyn saa luonnollisesti henkilö, joka työllistyy, lisäksi hänen kotikuntansa kerää tuloveron, Joensuu muistuttaa.

– Sijoittuipa yritys Tampereen kaupunkiseudulla mihin kuntaan tahansa, nykyisin ajatellaan, että koko seutu hyötyy. Näin ovat asenteet muuttuneet. Pirkkala on seutuyhteistyöhön osallistumalla saanut osuutensa kasvusta ja olemme voineet vaikuttaa aktiivisesti yhteisiin asioihin, sanoo Pirkkalan pormestari Marko Jarva. Hän ilmoittautuu edeltäjänsä Helena Rissasen tapaan seutuyhteistyön vankkumattomaksi kannattajaksi.

– Ajatus kaupunkiseudusta yhteisenä alueena käy hyvin esille esimerkiksi valtion kanssa tehdystä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksesta. Siinä sovitaan seudullisista kehittämishankkeista ja saadaan valtiolta avustusta niiden toteuttamiseen, Joensuu täydentää.

Pirkkala kansliapääll-ja-pormestari-net

Asenne on tärkein. Marko Jarva (oik.) ja Jaakko Joensuu ovat yhtä mieltä Pirkkalan kehittämistä linjaavien teemojen
järjestyksestä. Kunnassa on meneillään mittavia suunnittelu-, kaavoitus- ja rakentamishankkeita. Keskustan
voimakas uudistaminen alkaa tänä vuonna, kun vanha kunnanviraston tontti tulee myyntiin. Asumisen ja kaupan
rakentamiseen keskustassa osoitetaan runsaat 21 000 kerrosneliömetriä. Kuva Päivi Eskelinen

Reipas debatti kuuluu asiaan

Sijainnin ja liikenneyhteyksien lisäksi Jarva ja Joensuu lukevat Pirkkalan menestystekijöiksi rohkeuden ja johdon sitoutumisen. Yritysten houkuttelu on yhteinen asia.

– Uudet yritysalueet tarvitsevat miljoonainvestointeja ennen kuin tuloja alkaa syntyä. Poliitikoiltamme tämä on vaatinut rohkeita päätöksiä, Joensuu sanoo.

Jarva arvelee, että Pirkkalan menestystä on tukenut myös halu erottautua. Esimerkiksi pormestarimallin käyttöön ottaminen toisena Suomessa Tampereen jälkeen osoittaa, että kunnassa tehdään asioita uudella tavalla.

– Pirkkalassa keskustellaan. Yhteinen puhe hyvistä ja huonoista asioista on kantava voimamme, miehet sanovat.
Kunnan kehittämisestä on käyty ajoittain kriittistä ja vahvaa debattia, mutta myrskyn laannuttua on kyetty sopimaan yhteisistä visioista.

Puskiainen putkahti taas esiin

Pirkanmaan tuore maakuntakaava 2040 esittää kahta suurta läntistä väylähanketta, jotka sijaitsevat pääosiltaan Pirkkalassa. Molemmat ovat tärkeitä koko seutukunnan liikenteen ja kuljetusten sujumiselle. Maakuntakaavassa Helsinki–Tampere-moottoritielle eli valtatie 3:lle esitetään uutta linjausta Pirkkalan Puskiaisten kautta. Lisäksi esitetään uuden kehätien 2 rakentamista Tampere–Pirkkala-lentokentältä Hervantaan yliopistokampukselle. Samalla kehä 2 yhdistäisi toisiinsa Tampereen Ruskon, Lempäälän ja Pirkkalan yritysalueet.

Suunnitelmissa on myös uusi järjestelyratapiha Lempäälässä ja läntinen ratayhteys Pirkkalan lentokentän kautta Ylöjärvelle.
Puskiaisten oikaisu helpottaisi Sarankulmassa ja Lakalaivassa ajoittain jo nyt ruuhkaista läntistä kehätietä ja vähentäisi tarvetta rakentaa uusia kaistoja moottoritielle, sillä ennusteen mukaan liikenne Tampereen ja Lempäälän välillä kaksinkertaistuu 20 vuodessa.

Jarva kertoo, että Pirkkalassa maakuntakaavan suunnitelmiin suhtaudutaan tyynesti.

– Asiahan ei ole uusi, Puskiaisten oikaisusta on puhuttu ainakin 20 vuotta. Se on valtion hanke, johon emme voi yksittäisenä kuntana ratkaisevasti vaikuttaa.

Puskiaisten liittymä muuttaisi Pirkkalan ja Lempäälän välisiä metsämaita uusiksi elinkeino- ja työpaikka-alueiksi, mutta sivuaisi myös luonnoltaan arvokasta Kurikkakalliota. Pirkanmaan ELY-keskus aloittaa tänä keväänä valtatie 3:n ja kehätie 2:n ympäristövaikutusten arvioinnin.

– Seuraamme tilannetta. Hankkeilla on toki kehittymistä ja kasvua tukevat perusteet, mutta keskustelua muistakin arvoista varmasti syntyy, Jarva sanoo.

Pirkkala-Linnakallio net

Puskiaisten oikaisu on suunniteltu toteutettavaksi suuntaisliittymänä. Liittymän takana näkyy Linnakallion yritysalue ja taustalla siintävät Partola ja Tampere. Kuva Pirkkalan kunta

Partolassa otetaan uusi suunta

Maakuntakaavan mukaan läntiset väylähankkeet synnyttäisivät kaupunkiseudun lounaisosaan Etelä-Suomen logistisesti parhaiten saavutettavissa olevan jakelu- ja varastointikeskuksen. Tamperelainen-lehti kirjoitti taannoin, että hankkeet toteuttaisivat Pirkkalan vision nousta kansainväliseksi logistiikkakeskukseksi. Marko Jarva ei näe kunnan tulevaisuutta näin.

– Visio voisi sopia lentokentän yritysalueelle, mutta ei koko Pirkkalalle.

Kunnan strategian päivitys on valmistumaisillaan. Sen johtavia ajatuksia ovat kodikkuus, vireys ja toiminnallisuus. Nukkumalähiöksi Pirkkala ei suostu.

Kunnan kehittämisessä painotusta saa elämyksellisyys ja yksi keskeisistä alueista on Partola, jonka tulevaisuudesta Pirkkala on käynyt keskusteluja myös Tampereen kanssa. Tavoitteena on kohentaa kuluttajakauppaan erikoistuneen alueen ilmettä, täydentää tarjontaa hyvinvointi- ja terveyspalveluilla sekä rakentaa asuntoja arviolta 10 000 ihmiselle. Lisäksi vireillä on kaavamuutos, joka sallisi 16-kerroksisen hotellin rakentamisen alueelle. Hotellihankkeen taustalla on Partolassa sijaitsevan Kauppakeskus Veskan vuosi sitten ostanut pirkanmaalainen sijoittajaryhmä.

Marko Jarva kertoo, että Pirkkala etsii aktiivisesti uusia keinoja rahoittaakseen väestönkasvun seurauksena syntyviä investointitarpeitaan.

– Kasvu on positiivinen asia ja se on mahdollistanut monia asioita, mutta toisaalta olemme pohtineet, kasvammeko jo liikaa kantokykyymme nähden.

– Noin kymmenen vuoden aikajänteellä arvioituna investointitarpeemme on noin 150 miljoonaa euroa. Koska rahaa on niukalti ja maakunta- ja sote-uudistus saattavat lohkaista verotuloja, mietimme aktiivisesti yritysten kanssa toteuttavia elinkaari- ja yhteistoimintamalleja. Erityisesti uudet, tuoreet ideat kiinnostavat, Jarva kertoo.

Teksti Päivi Eskelinen