Raitiotien todelliset vaikutukset ja kustannukset pitää selvittää

Mitkä ovat raitiotien todelliset hyödyt? Mikä on raitiotien todellinen hinta? Mikä on liikenteen kokonaistoimivuus raitiotien rakentamisen aikana ja kun ratikka on valmis?

Näihin kysymyksiin pitää Tampereen kaupunginvaltuuston poliitikoilla olla selkokieliset vastaukset, kun ratikkapäätöstä lokakuussa tehdään, sanoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen ja haastaa päättäjät miettimään hankkeen vaikuttavuutta ja hintaa.

Hän tutkailee raitiotiehankkeesta tehtyä yrityskyselyä ja toteaa, ettei siitä pitäisi poimia myönteisiä näkemyksiä kuin rusinoita pullasta.

– Yrittäjät arvioivat, että raitiotie vaikuttaa myönteisesti kaupungin imagoon ja vetovoimaan tulevaisuudessa. Mutta voiko raitiotie olla Tampereelle kaikkiaan noin 500 miljoonan euron imagokampanja? Kun katsoo yrityksille tärkeitä asioita, kannanotot eivät ole lainkaan yksiselitteisen myönteisiä. Kaiken lisäksi yleiset hyödyt näyttävät kohdistuvan vain kolmannekseen yrityksistä, ja eniten hyötyvät ne, jotka ovat jalankulkuetäisyydellä raitiotiestä, Eskelinen sanoo ja Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen jatkaa:

– Miten kaupunki kehittyy muualla kuin ratikkareitin varrella? Mitkä ovat vetovoimatekijät reitin ulkopuolella? Millaisia vaikutuksia tulee kustannustasoon reitin varrella, nousevatko vuokrat? Mikä on yritysten kyky vastata kustannusten nousuun? Joillakin kysyntä voi lisääntyä, mutta se ei lisäänny kaikilla.

Eskelinen kiinnittää huomiota siihen, että vain 14 prosenttia yrityskyselyyn vastanneista uskoo raitiotien mahdollistavan uusien toimitilojen saamisen. Kaksi kolmasosaa vastaajista ei usko raitiotien parantavan yrityksen saavutettavuutta asiakkaiden näkökulmasta.

– Vastaukset kertovat siitä, että raitiotietä tai sen reittiä ei pidetä yrityksen toimitilojen kannalta vetovoimaisena alueena, ei siis nähdä tarpeelliseksi kaavoittaa liiketiloja alueelle. Toisaalta Hermiankadulla, joka on Suomen kasvuyritysten keskittymä, liikenne on aluksi vain liikennettä varikolle. Normaali vuoroliikenne pitäisi Hermiankadulla aloittaa heti radan valmistuttua.

Miksi yritys sijoittuu Tampereelle?

Yrityksen sijoittumisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat Tampereen seudun ostovoima ja asiakasvirrat, kustannustehokkaat toimitilat, yhteistyökumppaneiden läheisyys, Tampereen seudun monipuoliset palvelut ja niiden saatavuus sekä henkilöstön saatavuus sekä hyvät logistiset yhteydet asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle.

– Kun peilaa yrityskyselyn vastauksia siihen, mitkä tekijät ratkaisevat yrityksen sijoittumisen, ratikka ei näytä toimivan vetovoiman lisääjänä, Eskelinen arvioi ja huomauttaa, että ratikka ei esimerkiksi helpota työmatkaliikennettä.

– Työmatkaliikenteen aika on kuitenkin ainoa aika, jolloin meillä saattaa olla tiellä ruuhkaa. Matkat pysäkeille pitenevät, tulee pakkovaihtoja. Yksi kysymys on sekin, pystyykö kaupunki pitämään raitiotien ohella yllä monipuolista bussijärjestelmää. En myöskään usko väitettä, että raitiotie vähentää ajoneuvoliikennettä. Uskon, että käy päinvastoin.

Yleistunnelmasta kertoo Eskelisen mukaan paljon se, että yritysten enemmistö arvioi Tampereella olevan tärkeämpiä investointikohteita kuin raitiotie ja hankkeen kannattavuuttakin kaupungille ja veronmaksajille epäilee 42 prosenttia vastaajista.

Yritysten toiveet otettava huomioon

Yrityskyselyssä selvitettiin myös, mitkä asiat ovat yrityksille tärkeitä raitiotien toteutuksessa.

– Kärkeen nousivat yrityksen liikenne ja logistiikka, liityntäpysäköintialueiden kaavoitus yhdessä elinkeinoelämän kanssa, pysäköinnin järjestäminen ja jalankulkuympäristö, Eskelinen luettelee.

Pasi Mäkinen lisää yrittäjien pelkäävän myös sitä, että ratikan tultua linja-auto- ja taksiliikennettä vaikeutetaan niin paljon, että liikenteenharjoittajien yritystoiminta kärsii.

Ratikka on investointi vuosikymmenien päähän, mutta jo sen rakentamisen aikana vaikutukset voivat olla dramaattisia. Ne huolettavat elinkeinoelämän edustajia.

– Sitten kun rakennetaan, mitä tapahtuu keskustan liikenteelle: jakelulogistiikalle, takseille, henkilöliikenteelle.. miten näiden tarpeet otetaan huomioon? Miten kaupan, toimistojen ja muiden yritysten asiakasvirrat, näkyvyys ja pysäköintimahdollisuudet varmistetaan? Kolme vuotta rakennustyömaata on pitkä aika. Miten yrittäjät sen ajan elävät? Miten asiakkaat kulkevat? Tähän ei kunnon vastauksia ole vielä saatu.

Pasi Mäkinen tiivistää yrittäjien suurimman pelon: ”jos asiakkaat eivät pääse asioimaan liikkeissä, se on kuolema”.

Yrityskyselyyn vastasi 861 yritysten edustajaa. Selvityksen teki Taloustutkimus.
Yrityskyselyn tulokset luettavissa täältä www.tampere.fi/material/attachments/uutiskeskus/tampere/y/xVSO9fUZH/tampereen_raitiotiehanke_yrityskysely_270616.pdf


! Tampereen raitiotien infran rakentamisen kustannusarvio on 283 miljoonaa euroa. Hankkeen vaikutusten arviointiraportissa sanotaan, että bussivaihtoehtoon verrattuna raitiotie lisää joukkoliikennematkojen määrää runsaat 10 prosenttia, eli noin 12 100 matkaa vuorokaudessa vuoteen 2025 mennessä. Raportissa arvioidaan myös, että vuoteen 2025 mennessä ja bussivaihtoehtoon verrattuna raitiotie vähentää 7400 automatkaa vuorokaudessa, eli 1,9 prosenttia automatkoista Tampereen alueella.

”Taloudellisesti katsoen panos-tuotossuhde on heikko.”

Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja


Ratikka keskeiset tekijat


Lähde: Tampereen raitiotiehanke, yrityskysely. Taloustutkimus, Tampereen kaupunki ja Akordi.