100 vuotta tulevaisuutta – kauppakamaritoiminta Suomessa täytti pyöreitä

Valtiovallan tervehdyksessä tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi, että teemana 100 vuotta tulevaisuutta on erinomainen: ”Aina pitää katsoa eteenpäin. Tätä maata on rakennettu vastuullisuudella ja niin tullaan varmasti tulevaisuuttakin rakentamaan.”

Maailman talous ja elinkeinoelämä ottavat hyvin kylmäpäisesti vastaan sen, mitä maailman- ja geopolitiikassa tällä hetkellä tapahtuu. Tämä on hyvä asia, Niinistö totesi.

”Myös talouspolitiikassa voisi katsoa suurta kuvaa yhdessä ja oppia ymmärtämään, mitä toinen ajattelee”, Niinistö pohti ja jatkoi kysyen olisiko vapaakaupasta uudeksi diplomatian muodoksi?

Presidentti Niinistö korosti tervehdyksessään myös yhteistyötä ja vuorovaikutusta - "tapaamisen tapa" on tärkeää toimintaa. Kansallisessa politiikassa ennalta-arvattavuus on tärkeää talouden kannalta.

”Haluan tervehtiä teitä tekemään hienoa uutta tulevaisuutta. Menestystä niin kauppakamarille kuin kaikille kauppakamarien jäsenille”, Niinistö toivotti.

Niinistö totesi lopuksi, että olemme kaikki tulevaisuuden vankeja.
”Tulevaisuuden ennustamisen suhteen on kahdenlaisia ihmisiä: niitä jotka eivät tiedä ja heitä, jotka eivät tiedä etteivät tiedä.”

100-vuotisseminaari (150)Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Jussi Pesosen tervetuliaissanojen mukaan kauppakamarit puolustavat vapaakauppaa ja markkinataloutta."Markkinatalous ja vapaakauppa tarvitsevat puolustajia. Kauppakamareiden rooli on tässä tärkeämpi kuin koskaan. Kauppakamarit ovat olemassaolonsa ajan rakentaneet parempaa tulevaisuutta Suomelle. Uusi visio takaa, että sata vuotta tulevaisuutta jatkuu.”

Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtaja Matti Niemi julkisti tervetulopuheessaan Helsingin seudun kauppakamarin miljoonan euron lahjoituksen kaupallisen koulutuksen kehittämiseen Haaga-Helia-AMK:lle ja Suomen Liikemiesten Kauppaopistolle, joiden Yritystä Uralle -hanke tukee yritysten osaavan työvoiman saantia sekä yrityslähtöistä koulutusta.

Professori Karl-Erik Michelsenin historiallisen Vapaakaupan vartija – Sarajevon laukauksista Trumpin valintaan -esityksen mukaan 1700-luvulla syntynyt ajatus vapaakaupasta on edelleen relevantti ja tärkeä. ”Suomi pyrkii pois ulkokehältä, mutta matka talouden sisäpiireihin on pitkä ja kivinen.”

Viimeisistä sadasta vuodesta kertova puhe sivusi tietysti myös globaalin maailman virtauksia sekä vapaakauppaan pyrkimisen ja sen lyhyitä toteutumisen vaiheita polarisoituneessa maailmassa.

”Onneksi minun ei tarvitse ennustaa sataa tulevaa vuotta. Keskeinen kysymys onkin toimimmeko proaktiviisesti vai reaktiivisesti?” kysyy Michelsen, kauppakamarin uuden Vapaakaupan vartija -historiikin kirjoittaja.

Suomen nuorten tulevaisuus ja kohtaanto-ongelma100-vuotisseminaari (105)

Korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta laskee Suomessa. Korkeakoulutettujen määrä ikäluokasta on jatkuvasti laskenut OECD-maita vertaillen jo alle niiden keskitason.

”Tämä on katastrofi. Nyt jos koskaan Suomessa on panostettava koulutukseen. Todennäköisesti tässä käy huonosti”, MIT:n professori, nobelisti Bengt Holmström korosti.

”Kaikki ongelmat eivät ole ratkenneet, vaikka talous kasvaa - ne tulevat keskusteluihin takaisin. Ruotsi kasvaa nytkin meitä enemmän. Kymmenen vuoden aikana olemme menettäneet 20 prosenttia bruttokansantuotteesta”, useiden pankki- ja rahoituskonsernien hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos totesi.

Tekoäly tuo hyvää mutta myös tuhoa

Suomen on juostava kilpaa mukana tekoälyn kehityksessä. ”On laskettu, että yksi robotti vie seitsemän työpaikkaa”, Holmström muistutti.

”Viiden vuoden päästä on teknologiaa, joka toimii paremmin kuin kaupan kassa. Kyse on Suomessa yhteensä 140 000 työpaikasta”, Wahlroos kommentoi.

Tarvitaan kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä, jotta selviämme teknologisessa murroksessa. ”Suomen perustulokokeilu on herättänyt paljon kiinnostusta Yhdysvalloissa”, Holmström kertoi.

Holmströmin mukaan Yhdysvalloissa ei ole puhuttu politiikasta 40 vuoteen, mutta nyt politiikasta sekä tulonjaosta puhutaan siellä avoimesti ja se saattaa olla merkki jostain suuremmasta. "Yhdysvalloissa ei ole poliittinen kriisi, vaan henkinen kriisi."

Holmström on huolissaan eläkejärjestelmän kestävyydestä ja kokee heidän sukupolvensa nauttineen sotasukupolven hankkimat eväät sekä sen lisäksi ahmivan kaiken seuraavalta sukupolvelta. ”Tämä on itsekäs sukupolvi. Vanhempamme sotivat. Me nautimme ja syömme lastemme eväät.”

Wahlroosin mukaan vapaakaupalla ei mene huonosti, vaan kuluttajalle kauppa on hyvin vapaata internetin ansiosta. Holmström ei ole huolissaan vapaakaupan tulevaisuudesta, vaan ihmisten tulevaisuudesta. "Kaiken energian pitäisi mennä nuorten tilanteen huolehtimiseen. Siinä mielessä kaikki ei ole hyvin."

Keskuskauppakamari palkitsi talousdebatoijat Holmströmin ja Wahlroosin ratastunnuksella varustetulla rautaisella ansiomerkillä, joka on nyt myönnetty yhteensä kymmenelle merkittävälle talouspolitiikan vaikuttajalle.

Esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindströmin mielestä päivän kiinnostavin keskustelu vapaakaupasta ja sen luonteesta oli Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori, talousnobelisti Bengt Holmströmin ja Sampon hallituksen puheenjohtaja, pankkiiri Björn Wahlroosin debatti. Se lähetettiin myös suorana lähetyksenä Yle- ja IL-tv-kanavilla ja sitä saattoi seurata Ylen www-sivuilla.

Tulevaisuuden tekijät – seuraavat 100 vuotta

Ponder Nobs Oy:n toimitusjohtaja Petri Rajaniemen mukaan Suomi on muuttunut hinaajavetoisesta nippu-uitto kulttuurista omakohtaiseen koskenlaskukulttuuriin.

”Nippu-uitto-Suomi - wanha kunnon Suomi, mihin se oikein hävisi? Epävarmuus on uusi normaali. Jokainen toimija vastaa omasta pärjäämisestään nykymaailmassa. Riittääkö meillä usko, että tästä voi vielä tulla jotain?”

Newsweekin mukaan kaiken tutkimustiedon yhteen laskiessa Suomi on ylivoimaisesti maailman paras maa. New York Times and Daily News (13.2.2014): ”If you want American dream – go to Finland”.

”Toisin kuin vanha Suomi, kunnon Suomi ei ole kadonnut mihinkään. Se elää siinä toivossa, jonka jokainen meistä antaa lapsilleen”, Rajaniemi muistutti ja seminaarivieraat liikkuttuivat.

Kyvyt ratkaisevat Suomen tulevaisuuden100-vuotisseminaari (189)

Columbia Law Schoolin professori Anu Bradford kysyi miten tehdä Suomesta magneetti, joka houkuttelee parhaat kyvyt? ”Yliopistojen keskeisin tehtävä on kannustaa riskinottoon, opettaa luovaa ajattelua.”

Pitää siirtyä kapitalismista talentismiin: kotimaisen osaamisen nostamisella, kansainvälisen osaamisen houkuttelemisella Suomeen, Suomesta Euroopan Piilaakso!

”Suomesta loppuvat työtätekevät nuoret 2030, maahanmuutto ainoa mahdollisuus. Suomen väestöllinen huoltosuhde näyttää huolestuttavalta, maahanmuutto on tulevaisuuden elinehto. Suomi tarvitsee proaktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Me pelkäämme, että maahanmuuttajat rasittavat hyvinvointivaltiotamme. Me pelkäämme myös, että maahanmuuttajat tulevat ja tekevät meidän työt. Miten voimme avata rajamme ilman, että pelkomme estävät sen?”, Bradford kysyy.

Eräänä vaihtoehtona Bradford esitteli markkinaehtoisen maahanmuuttovakuutuksen: työnantaja Suomessa sponsoroi maahanmuuton ja maksaa vakuuden rahastoon 50 000 euroa.

Suo, kuokka ja Jussi - ja eriväriset vihaiset linnut

Business Insider listasi Rovion toimitusjohtajan Kati Levorannan 3. cooleimmaksi tech CEO:ksi Euroopassa.

”Sisu ajoi myös Rovion kehittämään Angry Birdsin. 52. kerta yrittää kannatti!” Roviossa työskentelee ihmisiä 35 eri kansallisuudesta ja Rovion toimistoja on joka puolella maapalloa.

”On huolestuttavaa, että Suomessa luonnontieteellisten aineiden osaamisen taso on laskussa. Lisäksi suomalaislasten asenteet matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaa negatiivisimmat yhteensä 50 maassa. Tilanteessa jossa koodauskyvyn ja vastaavien taitojen merkitys korostuu entisestään.”

Kati Levoranta kertoi Rovion ja Angry Birdsin tarinan ja muistuttaa, että tarvitaan sisua, jotta jaksaa yrittää ja voi menestyä. Tehdään yhdessä seuraavat 100 vuotta, työkaluina sisu, sivistys ja innovatiivisuus.

”Aivan loistava seminaari”, Tampereen kauppakamarin hallituksen jäsen, Finla Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Michelsson kehui kokonaisuutta. Juhlaseminaariin osallistui yhteensä yli 1000 henkilöä 10.8.2017 tasan 100 vuotta kauppakamariasetuksen voimaan astumisen jälkeen.

Teksti: Noora Hietanen

Kuvat: Katri Liukkonen