Koulutus, kaavoitus, kulkuyhteydet − julkiset panostukset vahvistamaan yritysten menestymistä
Osaavan työvoiman saatavuus sekä tehokas ja joustava maankäyttö ja kaavoitus ovat yrityksille tärkeimpiä kilpailutekijöitä, joita julkinen sektori voi tarjota ja ylläpitää. Molemmat ovat isoja kokonaisuuksia, joissa on valtava laki- ja säädösviidakko ympärillä.
Alueellisella yhteisellä toiminnalla voimme kuitenkin saada aikaa hyviä käytänteitä. Osaamisen kehittäminen on myös tärkeimpiä keinoja vastata elinkeinoelämän rakenteellisiin muutoksiin. Pirkanmaalla on korkeatasoista koulutusta, mutta työvoiman tarjonta ei tällä hetkellä vastaa riittävän hyvin kysyntää. Työelämän tarpeet tulee ottaa joustavasti huomioon ja uusia paikallisia malleja tulee kokeilla yritysten tarpeiden mukaan.
Tampereen tulisi koulutuskaupunkina haastaa valtiovaltaa uusiin joustaviin kokeiluihin. Yksi keskustelunaihe on toisen asteen ammatillisen koulutuksen kesto ja lähiopetustuntien määrä. Kiihkottomasti pitäisi arvioida ne toisen asteen tutkinnot, jotka voitaisiin suorittaa kahdessa vuodessa, ja ne teknisen ja teollisuuden alan tutkinnot, jotka olisivat kolmivuotisia tai jopa nelivuotisia kaksoistutkintoja. Lähiopetustuntien määrä on säästösyistä laskettu huolestuttavan alas, 26 viikkotuntiin. Miten nuori voi oppia työnteon perusasiat? Ei niitä kaikkia voi laittaa yritysten ja työharjoittelun vastuulle.
Koulutuksen järjestäjäverkkoa on tiivistetty viime vuosina merkittävästi. On kuitenkin huolehdittava siitä, että toisen asteen koulutusta on tarjolla ja sitä järjestetään mahdollisimman lähellä yrityksiä. Aikuiskoulutuksella eri muodoissaan on myös mahdollistettava vaihtoehtoisia tapoja, joilla turvataan työvoiman saatavuutta koko Pirkanmaan alueella. Haastammekin oppilaitokset yhdessä Tampereen kauppakamarin kanssa tekemään yritysten osaamistarveselvityksen. Kauppakamarin koulutusvaliokunta haastaa yritykset myös Kasvattajayrityskilpailuun – ota haaste vastaan!
Raakamaasta rakennetuksi – sujuvasti
Suomen väestö keskittyy jatkossakin suurille kaupunkiseuduille. Helsinki–Hämeenlinna–Tampere eli HHT-vyöhyke on Suomen ainoa eurooppalaiset mitat täyttävä väestö- ja työpaikkakeskittymä. Muuttoliike ja työpaikkojen keskittyminen vahvistavat kaupunkiseutuja. Tampereen kaupunkiseutu kilpailee muiden kasvukeskusten kanssa, mutta tukee samalla logistisen sijaintinsa kautta koko Suomea. Yhteisin edunvalvontaponnistuksin maakunnalle tärkeitä infra- ja liikennehankkeita on saatava eteenpäin. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen yhdessä Finavian kanssa on koko Länsi-Suomen yhteinen asia.
Riittävä ja laadukas tonttitarjonta, sujuva kaavatuotanto ja rakennuslupaprosessi ovat yritysten ja osaajien sijoittumiselle tärkeitä edellytyksiä. Kaavoituksen tulee mahdollistaa liiketoiminnan ja työvoiman sijoittuminen ja näin vahvistaa alueen kehitystä. Tampereella pitää sujuvoittaa koko raakamaasta rakennettuun ympäristöön -prosessia. Maakuntakaava ja Tampereen keskustan kaavat ovat siinä vaiheessa, että elinkeinoelämän on oltava valmis antamaan panoksensa kaavojen valmisteluun ja valintojen tekemiseen.
Hämeenkadun sulkeminen poliittiseen ohjelmaan sidotulla päätöksellä ei anna kovin hyvää kuvaa tamperelaisesta päätöksenteosta. Pormestariohjelmasta ei saa tulla samanlaista raamattua kuin hallitusohjelmasta, joka on viemässä tämän maan konkurssiin. Tampereen keskustassa kesällä 2014 tehtävät liikenneratkaisut on arvioitava kriittisesti ja johtopäätökset on tehtävä alkaneen kokeilun perusteella.
Antti Eskelinen
toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari
