AiRRport-konsepti: raikas, innovatiivinen, vaativa

Raide- ja lentoliikenneverkot yhdistävä AiRRport-konsepti herättää innostuneita arvioita, sitä kiitetään ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta. Se puhaltaa sitä uutta tuulta, jota maamme nyt kaipaa.

– Tampereen AiRRport-konsepti on yksi tapa vastata entistä globalisoituvamman maailman haasteisiin. Lentoyhteyksien ja -liikenteen merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa. Tarvitsemme Suomessa enemmän tällaisia ennakkoluulottomia ja riittävän kunnianhimoisia sekä ”isoja” avauksia. Vain näin pystymme luomaan jotain todella uutta ja pysymme mukana globaalissa kilpailussa. AiRRport-kokonaisuus on toteutuessaan myös ekologisesti kestävämpi ratkaisu, sanoo Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus.   
– AiRRport on esimerkki uuden ajan raikkaasta ajattelusta, olemassa olevan arvokkaan infran täydestä hyödyntämisestä ja toisaalta toiminnallisen kankeutemme terveestä kyseenalaistamisesta, arvioi Suomen kasvukäytävä -verkoston projektijohtaja Anna-Mari Ahonen.
Seinäjoen lentoaseman päällikkö Teemu Majasaari kiittää sitä, että lähtökohtana on elinkeinoelämän ja siten laajan alueen ja sen ihmisten tulevaisuus.
– Lentoasema on kansainvälisen saavutettavuuden väline, osa kokonaisuutta. Aika on ajanut sellaisen ajattelun ohi, että ”lentoasema on lentoasema, verkkoaidoilla eristetty alue”.  Valtakunnallisen lentoliikennestrategian "sisällä" AiRRport on erinomainen esimerkki siitä, miten jatkossa pitää talousalueita ja niiden saavutettavuutta kehittää.
Liikenneinsinööri Pekka Kokki Keski-Suomen liitosta pitää AiRRportia kunnianhimoisena tavoitteena. Hyvää siinä on rohkeus isompaan ajatteluun ja kompakti palvelukokonaisuus sekä laajemman alueen sujuva syöttöliikenne.
– Toteuttaminen vaatii kyllä paljon työtä, aikaa ja rahaa, mutta onnistuessaan se myös vaikuttaa laajasti.
Kari Hannus on samaa mieltä ja muistuttaa, että AiRRport-konseptin menestyksekäs toteutuminen vaatii matkaketjujen ja liikennemuotojen laajan synkronoinnin.
– Porin ja Satakunnan näkökulmasta liikennemuotojen joustavassa yhdistämisessä korostuvat erityisesti tunnin junayhteys Porista Tampereelle sekä vt 11:n sujuva liikennöinti Pori–Tampere-välillä.
Teemu Majasaarikin pohtii, että vaikka Pirkanmaalla halutaan ottaa vastuuta saavutettavuuden kokonaisuudesta, onnistuminen vaatii laajan toimijajoukon sitoutumisen.
– Eri organisaatioiden osaoptimointiin ja vain oman edun maksimointiin ei ole varaa.  Nopeasti pitää myös saada jotain aikaan, koska helposti tuomitaan, jos ei ala tapahtua.

Kriittistä: yhteydet ja yhteistyö

Majasaari arvioi, että ilmailu saattaa olla yksi säännellyimmistä toimialoista maailmassa, ja häntä mietityttää, miten innovaatiot toteutetaan tällaisessa toimintaympäristössä.
– Ja millä keinoilla tärkein sidosryhmä eli lentoyhtiöt saadaan houkuteltua tuomaan lisää tarjontansa AiRRportiin?
Samaa kysyy Pekka Kokki. Hänen mielestään riskit liittyvät myös toteutumisen pitkään aikajänteeseen, laajemman alueen yhteistyön onnistumiseen, julkiseen infrarahoitukseen sekä yksityiseen investointihalukkuuteen.
– Lisäksi AiRRport kilpailee investointina Helsinki-Vantaan kautta linjatun ns. lentoradan kanssa.  Lentorata syö potentiaalisia Tampereen asiakkaita ja AiRRport-konsepti uhkaa lentorataa. AiRRport synnyttää myös helposti erilaisia vastakkainasetteluja. Esimerkiksi Suomen kakkoskenttästatukselle olisi Tampereen ohella muitakin ottajia, kuten vaikkapa Oulu.

Omankin kentän kehittäminen tärkeää

Anna-Mari Ahosen omana toimintakenttänä on koko Suomen kasvukäytävä Helsingin seudulta Tampereen vaikutusalueelle. Kasvukäytävän molemmissa päissä on kansainvälinen lentoasema.
– Odotan AiRRport-konseptin paitsi vahvistavan Tampere-Pirkkalan asemaa kansallisessa lentokenttäverkostossa, myös tukevan kasvukäytävän sisäistä liikennejärjestelmää. AiRRport-ajattelun ansiosta meille syntyy tilanne, jossa koko kasvukäytävä nähdään ikään kuin yhtenä valtavana lentokenttänä. Kasvukäytäväkaupunkien joukosta on nyt jo ilmoittautunut innokkaita AiRRport-pilotoijia kehittämistyön seuraavaan aaltoon.
Teemu Majasaari on tyytyväinen siitä, että vuonna 2013 päivitetyn Seinäjoen lentoaseman oman strategian taustalla on samanlaisia ajatuksia kuin AiRRportissa, pienemmässä mitassa vain. 
– Alueen kannalta taas kaikki kansainvälinen saavutettavuus on hyvästä. Haluamme tietenkin kehittää myös omaa infraa, mutta ei ole pois alueelta tai omalta asemalta, jos homma saadaan hyvin sujumaan Tampereen tai Vaasan kautta. On aika vaarallistakin ajatella, että meidän tai jonkun muunkaan menestys riippuisi siitä, että Tampereella ei tässä hankkeessa onnistuttaisi. Kyllä meidän on ratkaistava omat haasteemme itse.
Pekka Kokki sanoo, että AiRRportin syöttöliikenne- ja palvelukonseptin laajamittainen toteutuminen tarjoaa myös keskisuomalaisille parempia yhteyksiä Eurooppaan.
– Jyväskylä–Tampere-radan parantaminen kokonaan kaksiraiteiseksi lisäisi tavallisten matkailijoiden Tampereen lentoaseman käyttöä, mutta Keski-Suomen elinkeinoelämän, tapahtumien ja tiede- ja tutkimusyhteisöjen kansainvälisten yhteyksien kannalta hyvät syöttölentoyhteydet Jyväskylästä Helsinki–Vantaalle ovat välttämättömiä jatkossakin.
Kari Hannus huomauttaa, että Pori ja Satakunta ovat Suomen teollistuneinta aluetta ja vahvasti riippuvaisia viennistä. Hyvät kansainväliset lentoyhteydet ovat strateginen kilpailutekijä.
– AiRRport on tulevaisuuden konsepti. Pori ja Satakunta tarvitsevat lentoyhteyksiä tässä ja nyt. Näiden yhteyksien turvaamisessa ja tuottamisessa Porin lentokenttä on keskeisessä asemassa. Porin kaupunki on vahvasti sitoutunut Porin lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittämiseen. Teemme jatkuvasti näissä asioissa yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Luonnollisesti olemme valmiita katsomaan asioita myös kokonaisvaltaisesti pitkällä tähtäimellä. AiRRport-konsepti on mielenkiintoinen avaus tähän suuntaan.
 

Huutomerkki lila”Suhtauduin epäilevästi vision ensimmäisessä vaiheessa esitettyyn, kentän yhteyteen sijoitettuun retail-alueeseen. Se edusti hieman mennyttä maailmaa. Nyt kehittämisen painopiste on siirtynyt sinne minne pitääkin, eli sinne missä ihmisetkin ovat. Seuraan suurella kiinnostuksella, mitä kaikkea pilotointi Tampereen rautatieasemalla tuokaan tullessaan!
Suomen kasvukäytävä -verkoston projektijohtaja Anna-Mari Ahonen 


AiRRport-AERIAL-render

Kuva Lunden Architecture Oy / AiRRport Group