DDME: älykkäiden koneiden ekosysteemi rakenteille

Digital Design and Manufacturing Excellence -projekti DDME on kuin lasermiekan välähdys imperiumin vastaiskussa: nyt aletaan yritysvetoisesti kehittää liikkuvien työkoneiden klusterista ekosysteemiä, joka nostaa Tampereen seudun älykkäiden koneiden ”piilaaksoksi”.


Tavoitteena on päivittää suomalainen koneenrakennus digiaikaan hyödyntämällä viimeisintä tutkimustietoa, materiaaleja ja työstömenetelmiä sekä IoT:n mahdollisuuksia.

Uutta kyvykkyyttä rakennetaan yritysvetoisesti yhdessä. Yhteisön luomisessa teollisuuden veturiyritys on Sandvik ja ekosysteemiä operoi Synocus Oy.

– Nyt tarvitaan iso muutos. On alettava vaikuttaa kasvun esteisiin, joista kriittisimmät ovat työvoimapula ja osaamisen puutteet lähes joka tasolla, sanoo DDME:tä teollisuuden puolelta vetävä Pasi Julkunen Sandvikilta.

Sandvik veturina

Sandvik itse investoi juuri 18 miljoonaa euroa tuotantoon, innovaatiojärjestelmään ja osaamisen vahvistamiseen, mutta näki kehittämisen tarvetta toimintaympäristössä laajemminkin. Ongelmat ovat yhteisiä.

– Metalliteollisuudessa tekijöitä eläköityy enemmän kuin nuoria valmistujia saadaan tilalle. Työvoimapula on kasvun este. Hiljainen tieto katoaa, koska sitä ei ole systematisoitu. Se pitää saada talteen. Digitalisaatio kehittyy vahvasti todelliseksi mahdollisuudeksi, ja sitä pitäisi osata hyödyntää myös liikkuvissa työkoneissa. IoT:n ja vaativan valmistuksen integraatio luo pohjan kasvulle, Julkunen perustelee hankkeen tarvetta.

Hän huomauttaa myös, että koneenrakennuksen digitalisaatiossa erityisesti valmistuksen osaamisen kehittäminen on rapistunut, jopa teoreettista tietoa puuttuu.

– Valmistuksen professuureja ei suomalaisessa korkeakoululaitoksessa enää ole. On herätettävä henkiin korkein opetus, ja pidettävä mielessä, että valmistus ja suunnittelu kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.

DDME-Pasi-Julkunen-netti

DDME:tä teollisuuden puolelta vetävä Pasi Julkunen Sandvikilta kutsuu mukaan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia,
Tampereen kaupunkia, kauppakamaria ja tekniikan opetuksen koko ketjua. – Haluamme viedä tätä itse aktiivisesti
eteenpäin, mutta tarvitsemme tueksi laajan rintaman energiaa. DDME on matka hajanaisesta klusteriajattelusta
business-vetoiseen, tavoitteelliseen ekosysteemiin.

Mainetta ja uudistuvaa osaamista


Mutta miten houkuttaa nykyistä enemmän nuoria alalle? Mistä löytää vaativaan suunnitteluun osaavia ICT-ammattilaisia? Miten nuoret motivoituisivat matematiikan opiskelusta? Ja miten saada jatko-oppia, kun ns. teknillistä mekaniikkaa ei opeteta enää missään?

– Markkinointia tarvitaan. Mielikuva metalliteollisuudesta ja sen tarjoamista työpaikoista on edelleen täysin väärä. Haluamme kuvata teollisuutta sellaisena kuin se oikeasti on: hyväpalkkaista, tietoteknistä, automatisoitua, robotisoitua, siistiä. Tarjolla on teknisesti kiehtova työpaikka.

DDME alkaa aktivoitua oppi-ja tutkimuslaitoksiin ja Tampereen kaupunkiin päin koulutuksen kehityspaketeista. Verkostoja luodaan. Linkkejä viritetään alan johtavaan tutkimukseen, muun muassa Aachenin teknilliseen yliopistoon ja Tokion yliopistoon. Oppimisen ulottuvilla on Sandvik Coromant, maailman johtava työkaluvalmistaja, ja pilottikohteena Sandvikin uusi innovaatiokeskus.

– Digitalisaatio valmistuksen kautta tullee myös yllätyksenä alueen ICT-yrityksille kokonaan uuden liiketoimintapotentiaalin kautta, Julkunen sanoo.

DDME netti

Digital Design and Manufacturing Excellence -ekosysteemin rakentaminen on vasta alkuvaiheessa, mutta uusi
toimintamalli selvästi kiinnostaa metalliteollisuusyrityksiä. TTY:llä oli hankkeen etenemisestä kuulemassa ja
työpajoihin osallistumassa lähes 50 yritysten ja neljä tutkimuslaitosten edustajaa.

Uuteen toimintakulttuuriin, go co-creation!


Iso muutos ja hankkeen pihvi on ekosysteeminen co-creation-toimintakulttuuri, yhteiskehittäminen. Innovoidaan yhdessä ja ristiin. Jaetaan osaamista. Opitaan hyödyntämään toinen toisiaan entistä paremmin.

– Hanke on saanut hyvän vastaanoton, mutta isoin kivi kengässä on lyhytjännitteisyys: moni ajattelee ensisijaisesti, mitä itse hyötyy, mitä tämä tarjoaa minulle ja minun firmalleni. Ei nähdä, että yhteiskehittämisellä luodaan kyvykkyyksiä, joiden ansiosta voidaan tulevaisuudessa menestyä paremmin kuin puurtamalla yksin. Tarvitaan ihmisiä, jotka pystyvät viemään muutosta eteenpäin. Tarvitaan aktiviteetteja ja pitkäjännitteistä ajattelua: mitä voin antaa nyt, jotta hyödyn tulevaisuudessa.

Merkittävä loikka kasvuun

Sandvik ja Synocus ovat tehneet projektissa taustatyötä, ja Sandvik on sitoutunut viemään projektia eteenpäin 2–3 vuotta. Tammikuun lopulla mukana on ekosysteemin yhteistä kurssia määrittäviä ankkuriyrityksiä ja osallistuvia jäseniä yhteensä noin 20. Ne edustavat yhdessä 1,4 miljardin liikevaihtoa ja noin 4000:ää työpaikkaa. Joukossa on mukana globaaleja markkinajohtajia sekä erikoistuneita pk-yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita.

Business Finland (Tekes) rahoittaa ekosysteemi-kehityshanketta, DDME:n toiminta pyörii pääosin jäsenmaksuilla. Business Finlandin asiantuntijoiden tuki ekosysteemin synnyttämisessä oli ratkaiseva tekijä.

Pasi Julkunen kutsuu mukaan myös Tampereen kauppakamaria, koska sillä on resursseja ja mahdollisuuksia vaikuttaa koulutuskenttään ja muihin julkisiin toimijoihin sekä liittää laajemminkin alueen yrityksiä DDME-ekosysteemiin.

Kauppakamari on ottanut kutsun vastaan. Johtaja Peer Haataja iloitsee siitä, että alueen keskeisimmät yritykset – parhaiten kehittämistarpeet tuntevina – ovat itse tarttuneet kehittämiseen.

– On myös todella tärkeää korostaa teollisuuden merkitystä. Ihan konkreettisesti nostamme tänä vuonna Tampereen kaupungin ja seutukunnan kuntien kanssa esiin teollisuutta työpaikkana, ja esimerkiksi kaikille seutukunnan kahdeksasluokkalaisille tarjotaan mahdollisuus tutustua teollisuuteen.

Nelio lila DDME:n tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on saada mukaan ainakin noin 50 toimijaa, kasvattaa ekosysteemin liikevaihtoa 500 miljoonalla eurolla ja luoda 1000–1500 uutta, digitalisaation eturintaman työpaikkaa. Tähtäimessä ovat myös uudet liiketoimintamallit sekä kansainväliset investoinnit suomalaiseen koneenrakennusklusteriin.

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila