Panelistit eli Timo Hanhilahti (kesk), Olli-Poika Parviainen (vihr), Johanna Loukaskorpi (sd), Harri Jaskari (kok), yrittäjä-äänenä Timo Vuohensilta (kesk) sekä Anna Kontula (vas) arvioivat kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmaa ja kauppakamarin ja Pirkanmaan liiton hallitusohjelmatavoitteita. Heiltä ei suuria vastakommentteja tavoitteisiin tullut.

Harri Jaskari piti tärkeänä Suomen kasvukäytävän kehittämistä, Timo Hanhilahti julkisen sektorin tehostamista, samoin koulutusta.
– Varsinkin toisen asteen järjestelmiä on katsottava kriittisesti. Ammatillisista kouluista ei tule yrityksiin riittävän hyviä osaajia.
Olli-Poika Parviainen nosti kärkeen lentokentän kehittämisen.
– Meillähän on kaksi vaihtoehtoa: joko saada seudulta valtavasti paremmat maantieyhteydet tai toimiva lentokenttä Pirkkalaan. Finavian kanssa ole ei löytynyt yhteistä näkemystä kentän kehittämisestä, eikä valtio omistajana tee riittävästi sen eteen. Voiko ajatella seutukuntaa ja maakuntaa omistajaosapuoliksi?
Anna Kontula kaipasi mukaan mainintaa vuokra-asumisen tukemisesta.
– Ei kai meidän tarvitse odottaa, että tilanne täällä on tulevaisuudessa yhtä huono kuin pääkaupunkiseudulla nyt?
Johanna Loukaskorpi ihmetteli, miksi vaikuttamissuunnitelmasta puuttui kaupunkiraitiotie. Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kertoi selkeän perusteen:
–  Vaikuttamissuunnitelmassa kysyttiin tärkeitä vaikuttamiskohteita. 540 vastauksesta vain seitsemässä mainittiin katuraitiotie.
Mikä olisi panelistien mielestä tärkein asia Pirkanmaalta hallitusohjelmaan?
– Investoinnit, yritysten toiminnan mahdollistaminen, sanoi Timo Hanhilahti.
– Se, mikä riittävästi vaikuttaisi työllisyyteen; onko se perusturvakokeilu vai investoinnit, sanoi Olli-Poika Parviainen.
Johanna Loukaskorpi oli näistä samaa mieltä, työn luominen olisi ykkösasia. Harri Jaskari korosti yrittämisen turvaamista.
– Se näkyy tavoitteissa kasvukäytävän kehittämisenä. Nopeat liikenneyhteydet ihmisille ja tavaroille ovat pohja, jolta ponnistaa ja luoda työpaikkoja.
Anna Kontula haluaisi laitettavan kuntoon yrittäjän sosiaaliturvan, koska olematon sosiaaliturva on hänen mielestään yksi syy siihen, miksei työtön ryhdy yrittäjäksi. Timo Vuohensilta kaipaa jatkajien kasvattamista yrityksiin.
– Oppisopimuslain nopea rakenteellinen muutos on tarpeen, jotta saataisiin nuoria yritykseen mukaan paitsi oppimaan töitä, myös verkostoja ja henkilökemioita. Nyt oppisopimuksessa yrityksen on tehtävä kahden vuoden määräaikainen työsopimus tuntemattoman kanssa, kynnys on korkea.
Koulutuksen tärkeydestä oltiin yhtä mieltä, samoin oppisopimuksen kehittämisestä. Harri Jaskari oli vahvasti myös saksalaismallisen koulutussopimuksen kannalla.
– Mutta kehittäminen ei saa olla liian hallintolähtöistä. Nythän lähdetään ensimmäiseksi katsomaan, onko nuori tai työnantaja ’oikeutettu’ oppisopimukseen, hän huomautti.



Minkä hallinnollisen taakan purku auttaisi eniten pk-yrittäjää? Timo Hanhilahti (vasemmalla) viilaisi veromallia, eli veroa maksettaisiin vasta, kun tuloja irrotetaan yrityksestä. Olli-Poika Parviainen helpottaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Johanna Loukaskorpi nostaisi arvonlisäveron alarajaa ja purkaisi lupaprosesseja. Harri Jaskari pidentäisi koeajan vuoteen, mikä lisäisi yrittäjän rohkeutta vakinaistaa työntekijä. Timo Vuohensilta kannattaa alv-rajan nostoa, mutta kunnolla, ainakin 50 000 euroon. Anna Kontula muuttaisi moniakin asioita, muun muassa alv-alarajaa ja sairausajan palkanmaksuvelvoitetta.