Ohjelmistokehitysyritys aloitti keväällä 2015, ja saman vuoden elokuussa toteutettiin ensimmäinen asiakastoimitus. Kaiken aikaa Unikie on tehnyt positiivista tulosta.

– Kasvu on rahoitettu aktiivisen myynnin kautta. Olemme olleet kohtuunöyriä kuuntelemaan asiakkaita ja markkinoita ja tekemään, mitä asiakkaat tarvitsevat. Tärkeitä kulmia liiketoiminnan kannattavuudessa ovat myös ketterä, itseohjautuva organisaatio ja työntekijöiden hyvinvointi. Alalla on työntekijöiden markkinat, he valitsevat työpaikkansa, sanoo toimitusjohtaja Esko Mertsalmi, yksi Unikien viidestä perustajasta.

Nyt Unikiessä on noin 120 työntekijää ja liikevaihtoa kertyi viime vuonna yhdeksän miljoonaa euroa. Tämän vuoden ennuste on 18 miljoonaa.

– Siitä haaveillaan, että kolmen vuoden kuluttua 200 henkeä tekee meillä Suomessa autoteollisuuteen työtä. Intohimomme on olla mukana luomassa maahan aitoa autoteollisuusklusteria. Joitain toimijoita täällä jo on, mutta ei riittävästi, jotta voisi puhua kansainvälisestä keskittymästä.

Unikien liiketoiminnan kehittäjiä koolla: Rauno Vänni (vas.), Annika Hautamäki, Mika Leppänen, Esko Mertsalmi, Jari Mononen
ja Jani Väisänen. Kuva Unikie

Positiivinen kierre

Liikkeelle Unikie lähti 30 000 euron osakaslainalla. Se on kasvanut tulorahoituksella. Rahoitusapua on tarvittu oman teknologian tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Vuoden 2016 alussa Tekes tuli mukaan – kollegayrityksen vinkistä.

– Rakennettiin ohjelma, jonka avulla saatiin liiketoimintaa eteenpäin vieviä tuloksia. Oman tuotekehityksen merkitys teknologian kehittämisessä on avainasemassa, ja sen rahoittamisessa Tekesillä oli fundamentaali rooli.

Viime vuodenvaihteessa yritys hyväksyttiin Business Finlandin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusohjelmaan, joka on tarkoitettu kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Unikien omalla agendalla kansainvälistymisen tavoite on kova.

– Helmikuussa aktivoitiin jo aiemmin perustettu amerikkalainen yhtiömme, ja yksi henkilö aloitti Piilaaksossa. Saksaan on juuri perustettu tytäryhtiö, ja se on tehnyt jo ensimmäiset kaupatkin.

Mertsalmi sanoo tietävänsä kokemuksesta, että orgaaninen kasvu on hidasta. Nyt yritys onkin rakentanut merkittävää rahoituspakettia yhdessä Finnveran ja OP:n kanssa kansainvälistymistään vauhdittamaan.

Rahat matkalippuun maailmalle

– Selvää on, että rahoituksen saanti peilautuu tuloksentekokykyyn. Olemme viranomaisten silmissä myös ehkä vähän erilainen yritys, koska alusta asti olemme investoineet kaiken voiton siihen, että päästään kansainväliseksi.

Mertsalmi sanoo, ettei Unikiellä ole ollut tuskaisia rahoitusjärjesteltyjä, muttei myöskään mitään annettuna pöytään. Pankkien sääntelyä hän mielellään kyllä höllentäisi.

– Esimerkiksi kaltaisemme yrityksen taseessa ei ole aineellisia omaisuuksia. Aiemmin oli tilanne, että laskut faktoroimalla saisimme puoli miljoonaa tilille, mutta samaan aikaan pankki ei voisi antaa meille edes 100 000 euron luottolimiittiä. Hölmö tilanne. Yritysten arkea helpottaisi, jos pankit voisivat toimia joustavammin.

Toistaiseksi Unikien rahoitus on pyörinyt ilman pääomasijoittajia. Mertsalmi arvioi, ettei Unikie ole pääomasijoittajalle aivan yksinkertainen kohde.

– Olemme valinneet lasertutkaamisen ja sensorifuusion ja keskittyneet niihin. Kehittämämme autonomisen ajoneuvon tai laitteen vaatimat tekniikat ja ympäristötunnistetekniikat ovat osa vaikeasta kokonaisuudesta ja toisaalta kapea osa markkinaa. Meitä kiinnostaa kyllä viisas raha, esimerkiksi autoteollisuuden sisällä oleva pääomasijoittaja, joka toisi vahvaa lisävipua kansainvälistymiseen – rahoittaisi, vauhdittaisi tuotekehitystä ja avaisi asiakasputkea.

Unikie on tällä hetkellä keskittynyt pääasiassa laserteknologiaan liittyvän
havainnointiteknologian ohjelmistoratkaisuihin ja sensorifuusioon. Se on
myös kehittänyt simuloidun testiympäristön, mikä mahdollistaa
LiDAR-lasertutkajärjestelmän suunnittelun, kehityksen ja testauksen.
LiDAR-demoa valmistelemassa Esko Mertsalmi (vas.) ja Sergei Smirnov.
Kuva Unikie

Business Finlandin Tampereen-tiloissa palvelujohtaja Mika Sievi-Korte voisi sanoa, että näkee päivittäin rahoittajan
työn kädenjälkiä: sastamalalainen Yeseco Oy sai Tekesiltä muutama vuosi sitten rahoitusta ekologisten
akustiikkatuotteiden kehittämiseen. Nyt yrityksen tuotteita käytetään päiväkodeista avokonttoreihin, ravintoloista
uimahalleihin ja äänistudioihin. Niistä oli apua myös, kun Sibelius Akatemian konserttisali muutettiin eduskunnan
istuntosaliksi. Yeseco hakee aktiivisesti vientimahdollisuuksia uusiin maihin, yhteistyötä on jo Pohjoismaihin,
Eurooppaan, Lähi-itään ja Aasiaan. Kuva Annikaisa Knuutila

Luonnollisesti kansainväliseksi

Pirkanmaalle saatiin viime vuonna Tekes/Business Finland -rahoitusta noin 70 miljoonaa euroa. Kolme neljäsosaa siitä meni pk- ja startup-yrityksille.

– Pk-yritysten ja startupien vahva panos on hyvä asia, niistähän uusia menestyjiä voi odottaa tulevan, Business Finlandin palvelujohtaja Mika Sievi-Korte sanoo.

Business Finlandilla on rahoituspalveluita moneen lähtöön, ja yritysten toiminta voi liittyä tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Mutta sävelet ovat selvät: rahoitusehtona on kasvuhakuisuus ja pyrky kansainvälisille markkinoille.

Sievi-Korte sanoo, että Tekesin ja Finpron yhdistyminen Business Finlandiksi ei vielä ole tuottanut markkinoille uusia tuotteita, mutta toiminnan virtaviivaistuminen jo näkyy.

– Yritys hyötyy ”yhdestä luukusta”. Kun se hakee rahoitusta kansainvälistymiseen, se saa heti alkuvaiheessa myös kansainvälistymispalveluja. Esimerkiksi tarvittava rahoitus osataan rakentaa projektin sisälle, kun tiedetään, mitä kansainvälistymisprojekti vaatii. Edetään rinnakkain, ei peräkkäin.

Asiantuntija Manu Setälä lisää, että Business Finlandin tavoite on tehdä kansainvälistyminen luonnolliseksi osaksi toimintaa.
– Mitä nopeammin mennään maailmalle, sitä parempi.

Rahoituksen puute kasvun esteenä

Business Finlandin mukaan suurin startupien kasvun este on rahoituksen puute. Toisena tulee haastava kilpailuympäristö ja kolmantena asiantuntevien työntekijöiden löytäminen.

– Rahoituksen hakijoita on paljon. Suomessa on kuitenkin puute pääomista, ja vaikka meillä jo hyvää sijoittajatoimintaa onkin, sijoittajia ei vain riitä kaikille. On myös niin, että usein sijoittajat tunnistavat samat yritykset ja haluavat sijoittaa niihin, Sievi-Korte sanoo ja muistuttaa, että yhä selkeämmin sijoittajat haluavat myös, että yrityksellä on jo näyttöä ja liiketoiminnassa skaalausmahdollisuuksia.

– Meiltä puuttuu se raha, joka ottaisi isoa riskiä jo ideavaiheessa. Tämä koskee Business Finlandiakin. On tietysti hienoa, että asiakkaistamme vain prosentti päätyy konkurssiin, mutta voi myös kysyä, onko riskiä otettu riittävästi, kun luku on noin pieni.

Startupit oppikoulussa

Osataanko nuorissa yrityksissä sitten suunnitella rahoitusta riittävästi?

– Eri toimialojen tilanteet ovat kovin erilaiset. Jos on muutaman hengen ja tietokoneen yritys, sen investoinnit ovat pienet ja menestymisen kynnys matala. Mutta perinteiset lainalaisuudet pätevät niissäkin: pitää olla tarve eli pitää osata ratkaista jokin asiakkaan ongelma ja pitää olla maksava asiakas, Sievi-Korte muistuttaa.

– Kun yritys suunnittelee hakevansa rahoitusta projektiin, sillä pitää olla muutakin kuin minimirahoitusosuus, joka vaaditaan projektin vastinrahaksi. On varmistettava, että rahaa riittää myös yrityksen pyörittämiseen.

Manu Setälä lisää, että startupin pitäisi saada liikevaihtoa aikaiseksi vuodessa.

Uudelle yrittäjälle rahoituksen hakeminen on uutta – ja uutta on myös koko yrityksen toiminta ja siitä huolehtiminen. Paineetkin ovat kovat, koska maailmalle on päästävä äkkiä ja näyttöjä vaaditaan nopeasti.

– Kyllä ensimmäinen startup on yrittäjilleen oppikoulu, Setälä sanoo, ja lähettää terveisiä yrityksille ylipäätään:
– Julkinen raha voi helpottaa tuskaa, kun yrittää oikeasti uudistua, kun riskin äärellä etsii vastausta kysymykseen: miten voin kasvaa.

Teksti Annikaisa Knuutila