Kehitetään keskustaa avoimesti & yhdessä

− Keskustat eivät pysy elävinä itsestään. On hienoa, että kaupungilla on strategia keskustan kehittämiseksi ja että uusia asioita tehdään rohkeasti, kuten Tampereella on tapana. Kunhan vielä saamme eri toimijat tiiviimpään yhteistyöhön keskenään, Tampereella on kaikki edellytykset olla vetovoimainen kaupunkikeskusta, joka sen maakunnan pääkaupunkina kuuluukin olla.
Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen ja Tampere Tunnetuksi ry:n puheenjohtaja, kauppakamarin matkailuvaliokunnan jäsen Panu Raipia katselevat kaupungin keskustan tämänhetkisiä kehittämistoimia paitsi tyytyväisinä myös vähän huolestuneina.
− Tuntuu, että eri intressiryhmät ovat liiaksi omissa poteroissaan. Siten ei saada aikaan parasta mahdollista keskustaa.
− Yhteistyötä voisi nykyisestä hyvin paljon tiivistää. Keskustan kehittämiseen liittyy monia osin ristiriitaisia tavoitteita, ja kompromisseja on tehtävä. Olisiko se sitten vaikka jokin epävirallinen työryhmä, jossa eri intressit ja näkökulmat voisivat tulla esiin ja ymmärrys muiden näkemyksiä ja tavoitteita kohtaan kasvaisi, Alanen pohtii.
Alanen kiteyttää toiveensa kolmeen sanaan: avoimuus, ennakkoluulottomuus ja yhteistyö.
Yritysten näkökulmasta avoimuus konkretisoituu esimerkiksi siten, että toiminnan edellytyksiin vaikuttavia asioita ei tule eteen yllätyksinä.
− Nyt asioita viedään eteenpäin paljolti kokeilujen kautta. Yritykset kuitenkin tekevät investointejaan ja liiketoimintasuunnitelmiaan monen vuoden tähtäimellä, jolloin ennakoitavuus on tärkeätä. Tälle näkökulmalle toivoisin enemmän ymmärrystä kaupungin päätöksenteossa, kun sinänsä hyviä ideoita lähdetään toteuttamaan hyvinkin lyhyen valmistelun jälkeen.

Ilman kauppaa ei ole kaupunkia

Hämeenkadun itäpään muuttaminen joukkoliikennekaduksi on toistaiseksi vielä kokeilu. Jos ratkaisu jää pysyväksi, Hämeenkadun sivukatujen toimivuus vaatii suunnittelijoilta erityistä huomiota.
− Ydinkeskusta elää ja hengittää Hämeenkadun ympärillä. Jos sivukadut muodostuvat sumpuiksi, kahvilat ja kaupat katoavat niiden varsilta. Kaupunkikulttuuri köyhtyy ja kaupunkikeskusta kapenee entisestään, Raipia sanoo.
Kaupat kuuluvat kaupungin keskustaan, muistuttaa Alanen.
− Isommat yksiköt ovat kävijävirtojen vetureita, pienet erikoisliikkeet rusinoita pullassa. Elävä keskusta tarvitsee molempia, niin kuin se tarvitsee erilaisia ravintoloita, kahviloita ja muita yksityisiä ja julkisia palveluita. Kokonaisuus pitää suunnitella niin, että ihmisvirtaa voi olla riittävästi myös näille rusinoille ympäri vuoden.
Alanen heittää yhteistyöhaastetta sekä kaupungin päättäjien että elinkeinoelämän suuntaan:
− Toivoisin, että päättäjät ottaisivat avoimesti ja aidosti huomioon eri ratkaisujen vaikutukset myös kaupallisten palvelujen toimintaedellytyksiin.
− Keskusta-alueen yrittäjiltä puolestaan toivon aktiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Keskustan vetovoima rakentuu monesta asiasta, ja kun kokonaisuus pelaa hyvin, kaikilla on paremmat mahdollisuudet onnistua myös liiketoiminnassa.

Teksti Marketta Tammisto

− Hieno keskusta, ja kesällä parhaimmillaan, toteavat Panu Raipia (vas.) ja Jari Alanen. Keskustan on kuitenkin oltava vetovoimainen ympäri vuoden ja kosken molemmin puolin. Kunkun parkin toteutuminen on avainasemassa länsipuolen kehityksen vauhdittajana. Kuva Martti Tammisto