Aikaisemmin Tampellan Teollisuusoppilaitoksessa koulutettiin vain sen omistajayritysten tarpeisiin, mutta kun omistus vuonna 2014 siirtyi TAKKille, Tampereen Teollisuusoppilaitokseksi muuttuneen koulun ovet avautuivat kaikenkokoisille pirkanmaalaisille teknologiateollisuuden yrityksille.

Yritys asettaa riman…

– Koulutus toteutetaan aina kunkin yrityksen tarpeeseen. Olemme kiertäneet yrityksissä selvittämässä työt, tuotteet ja sen, mitä siellä pitää osata tehdä. Oppiaineet valitaan tarpeiden mukaan. Vaikka koulutukseen suhtaudutaan myönteisesti, viesti on kuitenkin ollut, että ”juuri nyt ei” aiota kouluttaa. Peräänkuulutan kyllä yrityksiltä nykyistä enemmän rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen, koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää sanoo.

Hän on huolissaan siitä, mistä tulevaisuuden osaajat metalliteollisuuteen saadaan, koska perustutkintoon lähtevien määrät ovat laskeneet koko ajan. Hän kannustaakin yrityksiä mukaan talkoisiin hyvin koulutetun työvoiman saannin turvaamiseksi.

– Teollisuusoppilaitoksethan syntyivät vanhalle oppipoika-kisälli-mestari-periaatteelle, sillä harvoin yritys saa suoraan koulusta osaavan tekijän. On myös paljon osaamista, jota voi oppia vain yrityksessä. Metallissa tie vaativimpien töiden osaajaksi on pitkä. Perustutkinnon jälkeenkin vaativien ammattien oppiminen vie helposti jopa neljä vuotta, Kankaanpää kertoo ja lisää, että tällainen koulutus voi toimia myös hiljaisen tiedon siirtäjänä.

– Siihenkin yrityksen pitäisi herätä ajoissa. Jos metalliyrityksen työntekijöiden keski-ikä on nyt 58,5 vuotta, tietoa ei enää ehditä siirtää.

… ja opiskelijan on ylitettävä se

Teollisuusoppilaitos hakee ja valitsee tarjolle parhaat mahdolliset oppilasehdokkaat. Yritys tekee opiskelijoiden lopullisen valinnan.
– Alkuosassa koulutusta teoria ja työssäoppiminen yrityksessä lomittuvat, loppuosa on kokonaan työharjoittelua yrityksessä.

Oppilas opiskelee ja tekee työtä yrityksessä, ja työpanoksesta hänelle maksetaan Metallin työehtosopimuksen mukaista oppilaspalkkaa. Sen maksaa joko yritys suoraan tai teollisuusoppilaitos, joka laskuttaa yritykseltä oppilaskorvauksen.

Pienellä palkalla työn tekeminen on julkisessa keskustelussa kuuma aihe. Kankaanpää uskoo, että pienikin palkka edesauttaa hyvän oppilasaineksen saamista alalle. Oppilaspalkalla on myös vaikutusta esimerkiksi silloin, jos koulutukseen lähtevä on jo töissä.

– Hän voi hakeutua koulutukseen tietäen, ettei menetä kaikkia ansioitaan. Metallin koulutuksen saaneista vain 40 prosenttia jää alalle. Olisi todella hyvä, jos alan jättäneestä joukosta edes osa saataisiin palaamaan.

Mahdollisuus käyttöön?

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen sanoo, että teollisuusoppilaitosten mallilla on vuosien saatossa tarjottu hyvää koulutusta ja työssäoppimista.

– Työntekijöiden työmarkkinakelpoisuus ja monitaitoisuus ovat parantuneet. Yritykset ovat saaneet osaavaa työvoimaa, mikä on myös kilpailukykytekijä. Tämä on yksi hyvä rekrytointikoulutusmalli, koska suoraan koulusta ei käytännössä saa riittävän osaavia tekijöitä. Muutenkin kaikenkokoisten yritysten olisi herättävä ottamaan erilaisia työssäoppimismenetelmiä käyttöön.

Metallin Pirkanmaan aluepäällikkö Jan Laine kertoo, että kun 1980-luvulla neuvoteltiin metallin palkkarakenteesta, sovittiin myös oppilaspalkoista, käytännössä harjoittelijapalkoista. Oppilaspalkassa on neljä tasoa, joista ylin on normaali alin tuntipalkka.

– Tällä haettiin kannustavuutta puolin ja toisin: että saataisiin ihmisiä oppisopimuksella tai teollisuusoppilaitoksen oppilaspalkalla kouluttautumaan niihin töihin, joihin ei koulunpenkiltä ammattitaitoa saatu. Oppisopimusta ja oppilaspalkkaa on käytetty paljon. Malli tarjoaa yhden työllistymismahdollisuuden, ja yritykset todella tarvitsevat osaavia tekijöitä. Molempien etu. On sillä tietty vetovoima, kun saa opiskelusta palkkaa, vaikka matalampaakin. Pääsee sisään firmaan, mikä nykyään on todella vaikeaa. Jos hommansa hoitaa hyvin, on iso mahdollisuus työllistyä, koska ei yksikään yritys huvin vuoksi kouluta ketään.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä sanoo, että JHL:llä ei ole virallista linjausta, mutta itse hän pitää teollisuusoppilaitos- ja oppilaspalkkamallia sinänsä mielenkiintoisena ja hyvänä.
 

– Parasta mallissa on se, että yritykselle räätälöidään ammattilainen, varmistetaan työnantajan tarvitsemaa osaamista ja osaamisen tasoa. Se puolestaan mahdollistaa työllisyyden nostoa. On hieno lähtökohta, että opiskelija saa opiskeluajalta palkkaa.

– Jos aletaan neuvotella siitä, voidaanko työehtosopimusten kautta maksaa pienempää palkkaa, pitää selkeästi rajata se, milloin pienempää palkkaa voidaan käyttää. Toisin kuin teknologiateollisuudessa, meillä ei kaikkien TESsien piirissä kouluteta osaajia tiettyihin, erityisiin osaamistarpeisiin tietylle työnantajalle. Pahin skenaario on, etteivät työnantajat sitoudu työllistämään työssäoppijaa, vaan saattavat käyttää häntä vähän aikaa työvoimana pienemmällä palkalla ja sitten vaihtaa toiseen henkilöön. Tämä pitäisi pystyä tarkalla TES-pykälän määrittelyllä estämään ja varmistamaan samalla tasapuolisuus yritysten kesken.

Tampereen Teollisuusoppilaitoksessa alkaa marraskuussa koneenasentajan ammattitutkintoon valmistava koulutus Metso Mineralsin tarpeisiin. Koulutus kestää helmikuuhun 2018. – Kannustan yrityksiä rohkeasti katsomaan nykyhetkeä kauemmas ja kouluttamaan monitaitoisia osaajia, sanoo koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila

Etusivun kuva TAKK/Ville Salminen