Tampereen uusi yliopisto: Yhteinen visio – yhteistä tekemistä

Tampereen uusi yliopisto eteni huhtikuun lopulla, kun Tampereen korkeakoulusäätiön perustamiskirja allekirjoitettiin Raatihuoneella. Uusi yliopisto on paljon vartijana. Missä sen pitää onnistua, jotta visiosta tulee totta?


Uusi-yo allekirjoitus sisälle


Eteenpäin! Valtakunnan korkeakoulumaailman ykköshanke pääsi yhteen maaliin huhtikuussa, kun Tampereen
Raatihuoneella 21 perustajatahoa allekirjoittivat uuden Tampereen korkeakoulusäätiön perustamisasiakirjan.


Uuteen yliopistoon liitetään kunnianhimoisia tavoitteita: kansallisesti merkittävin korkeakoulujärjestelmän kehittämishanke, tärkein alueen osaamista vahvistava hanke, kansainvälisen tason elinvoimahanke. Kehityksen ja innovaation dynamo maakunnalleen, koko Suomelle ja painoalueillaan myös kansainvälisesti.

Tampereen uuden yliopiston strategisen johtoryhmän puheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo sanoo, että alkuvaiheessa pitää onnistua kahden yliopiston ja ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimustoiminnan, tukipalveluiden ja johtamisen yhdistämisessä yhdeksi uudeksi korkeakouluyhteisöksi.

– On kyettävä puhaltamaan yhteen hiileen ja näkemään uusi yliopisto mahdollisuutena tehdä tulevaisuutta. Muutokseen sisältyy myös joitakin asioita, jotka voidaan kokea negatiivisina, mutta nekin on voitava selvittää keskusteluin. Fuusioprosessi on vaativa, ja se edellyttää riittävää ja avointa keskustelua ja sitten jämäkkää päätöksentekoa sekä hyvää yhteishenkeä ja luottamusta koko uudessa yliopisto-organisaatiossa.

TAMKin hallituksen puheenjohtaja Matti Höyssä sanoo hankkeen etenevän myönteisessä hengessä ja että elinkeinoelämän tuki hankkeelle on ollut merkittävä kannustin. Hän huomauttaa, että paljon työtä kuitenkin vaaditaan.

– Tarvitaan sisäistä vuoropuhelua ja yhteen kasvamista. Viestintää ja vuoropuhelua hankkeen sisällä ja ulospäin ei ole koskaan liikaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen sanoo, että uuden yliopiston pitää lunastaa lupaukset joustavista, monipuolisista opiskelumahdollisuuksista, tiiviistä yrityskumppanuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

– Kaikki ei ole valmista, kun konserni aloittaa, mutta suunnan pitää olla selvä ja tavoitteiden korkealla.

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jorma Turusen resepti on selkeä: uusi yliopisto lunastaa lupauksensa olemalla itse aktiivinen ja asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita, visionäärisellä johtajuudella, strategiatyöllä ja panostamalla toimeenpanoon.

– Tampereella pitää onnistua kolmen erilaisen kulttuurin yhteen hitsaamisessa niin, että kaikkien vahvuudet tulevat esille. Lisäksi täytyy alusta asti vaalia ja kehittää yritys- ja yhteiskuntayhteistyötä, jotta opetuksen ja tutkimuksen relevanssi kehittyvät oikeaan suuntaan.

Neilimokin pitää tärkeänä, että vaikka tavoitteena on tietynasteinen yhteinen yliopistokulttuuri, on voitava samalla myös säilyttää kunkin korkeakoulun erityispiirteet.

– Ne luovat omaleimaisuutta uuteen yliopistoon.

”Kulttuurien yhdistäminen on hankkeen suurin haaste.”

Cargotecin Kalmar-liiketoiminta-alueesta vastaava johtaja, TTY:n säätiön hallituksen jäsen Antti Kaunonen kertoo käyneensä läpi monia organisaatioiden yhdistymisiä ja huomauttaa, etteivät ne koskaan ole helppoja.

– Yksilöä kiinnostaa lähinnä vain se, mitä hänelle itselleen tapahtuu. Tätä ei tule Tampereella aliarvioida. Niin kuin ei sitäkään, että kolmen hyvinkin erilaisen kulttuurin yhdistäminen on hankkeen suurin haaste. Organisaatioiden kulttuurithan syövät organisaatioiden strategiset suunnitelmat aamupalakseen. Uudessa yliopistossa organisaatioiden yhdistämisessä ei saa epäonnistua.

Kaunonen muistuttaa, että yritysjärjestelyssä 10 prosenttia työstä on tehty siinä vaiheessa, kun yrityskauppa on allekirjoitettu. Itse yhdistäminen vaatii 90 prosenttia koko työmäärästä.

– Yhdistymisen vaatimaa työmäärää ei pidä aliarvioida yliopistohankkeessakaan.

”Tarvitaan vahvaa johtajuutta.”

Anita Lehikoinen korostaa, että hankkeen toteuttaminen tarvitsee vahvaa johtajuutta ja koko korkeakouluyhteisön osaamisen hyödyntämistä.

– Nyt pitää tehdä strategisia valintoja: mitkä ovat ne kärjet, joilla yhteinen taival saa loistavan lähdön. Yliopistojen profiilit täydentävät toisiaan erittäin hyvin. Poikki- ja monitieteisyys edellyttävät uudenlaisia rakenteita ja toimintatapoja, joilla varmistetaan eri alojen osaajien yhteistyö. Se ei tapahdu itsestään. Hyvässä vauhdissa ollaan jo!

Muutoksen johtaminen edellyttää Neilimon mukaan, että koko korkeakouluyhteisö ja sen ympärillä olevat keskeiset sidosryhmät ymmärtävät uuden korkeakouluyhteisön vision, toiminta-ajatuksen ja keskeiset strategiset linjaukset koko uuden yliopiston ohjureina ja kykenevät hyväksymään ne.

– Jokaisen yhteisön jäsenen on voitava tunnistaa oma tehtävänsä yliopistossa ja oltava omasta roolistaan ylpeä. Viestinnän ja kommunikoinnin avulla voidaan yhteishenkeä vahvistaa ja lisätä tietoa muutoksen tavoitteista.

”Avataan asiakas- ja loppukäyttäjänäkökulmaa.”

Tampereen uusi yliopisto lupaa tarjota uudenlaisia koulutusohjelmia ja tutkimuspainotuksia. Se lupaa myös luoda monialaisen ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.

Matti Höyssä muistuttaa, että nyt ei olla romuttamassa perustutkintoja eikä luomassa uusia tutkintoja, mutta tärkeää on pystyä lisäämään opiskelun houkuttelevuutta, opintopolkujen joustavuutta sekä mahdollisuuksia ottaa oman tutkinnon lisäksi täydentäviä opintoja.

– Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa taas tärkeää on turvata riittävät resurssit, jotta pystytään tarjoamaan osaamista asiakkaiden kokonaistarpeeseen, jotta entistä paremmin pystytään ottamaan huomioon yrityksen koko elinkaari. Yritykset tarvitsevat toisaalta pitkäjännitteistä kehittämistä ja toisaalta käytäntöön sovellettavaa tutkimusta, jonka avulla pystytään luomaan työpaikkoja.

Tätä elinkeinoelämä on peräänkuuluttanut. Monitieteinen yhteisö voi hakea ja avata vahvaa asiakas- ja loppukäyttäjänäkökulmaa.
Kari Neilimo uskoo, että uuden talouden tiedolla johtamisen globaalissa maailmassa korostuu tutkimuksen ja kehitystoiminnan kytkeminen tukemaan yritysten ja julkisten organisaatioiden toimintaa.

Antti Kaunonen ei ole huolissaan siitä, ettei uusi yliopisto lunastaisi monitieteisyyden ja kansainvälisyyden lupauksiaan.

– Jos onnistumme sulauttamisprosessissa, niin uusi yliopisto tuo talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan osaajat entistä lähemmäs toisiaan. Odotettavissa on raikkaita ajatuksia ja uudenlaisia mahdollisuuksia koko yliopistokonsernille ja Pirkanmaan elinkeinoelämälle.

”Poikkitieteellistä osaamista kaivataan yrityksissä.”

Pirkanmaan elinkeinoelämä tukee vankasti uutta yliopistoa.

– Muutoksen tarve on tunnistettu yliopistoissa, muutos on lähtenyt sisältä, se on hyvä. Siinä korostuu tamperelainen arvo: olemme aina tehneet rakennemuutoksia itse, tarttuneet toimeen. Elinkeinoelämässä on nähty poikkitieteellisen ajattelun tarve ja poikkitieteellisyydestä syntyvää osaamista on kaivattu yrityksissä jo pitempään, sanoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Kauppakamarin puheenjohtaja, Keskon aluejohtaja Jari Alanen uskoo, että uusi yliopisto, joka menestyy korkeakoulumaailman globaalissa kilpailussa, auttaa myös yrityksiä vastaamaan kansainvälistyvän toimintaympäristön haasteisiin ja tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.

– Yrityksille on tärkeää, että yliopisto toimii yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan – myös yritysten – kanssa. Tämä tarkoittaa muun muassa nopeaa reagointia osaamistarpeisiin pitkäjännitteisen tekemisen ohella. On kaikkien edun mukaista, että opetuksen sisällöt ovat ympäröivän yhteiskunnan kannalta relevantteja ja opetuksen laatu on huippua.


Tampereen uusi yliopisto

Nelio lila Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät yhdeksi yliopistoksi, Tampereen ammattikorkeakoulu
liittyy osaksi uutta yliopistokonsernia.

Nelio lila Toiminnan on määrä alkaa vuoden 2019 alussa.

Nelio lila 35 000 opiskelijaa, 5 000 työntekijää.

Nelio lila Tutkimuksen ja opetuksen painoalueina terveys, teknologia, yhteiskunta ja talous.

Nelio lila Tampereen korkeakoulusäätiön perustajajäsenet: Suomen valtio, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Kaupan Liitto,
Kauppias K.P. Ruuskasen säätiö, Kunnallisneuvos C.V. Åkerlundin säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö,
Pirkanmaan liitto, SAK, SPR, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Tampereen kauppakamari, Tampereen Kauppaseura,
Tampereen kaupunki, Tampereen Suomalainen Klubi, Tampereen Teknillinen Seura, Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö, Tekniikan Akateemiset, Teknologiateollisuus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Väinö Tannerin
säätiö, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

 Uusi-yo nelikko-nettiin

Säätiön peruspääomaksi perustajat luovuttavat yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Yksityisiltä yrityksiltä säätiön
peruspääomaan pyritään keräämään vähintään 50 miljoonaa euroa. Uutta pääomaa tarvitaan arviolta 200 miljoonaa
euroa. Nyt odotetaan, mikä on valtion panos ja piristysruiske hankkeelle. Korkeakoulusäätiön perustamiskirjaa
allekirjoittamassa Tampereen Aikuiskoulutussäätiön edustajat Teppo Tapani ja Jukka Terhonen, Tampereen
kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen ja Tampereen kauppaseuran edustaja Teuvo Vastamäki.


Uusi-yo korkeakoulut

Tampereen uusi yliopisto -hankkeeseen sitoutumisensa vahvistivat allekirjoituksin Tampereen yliopiston
edustajina Kari Neilimo (vas.) ja Liisa Laakso, TTY-säätiön edustajat Tero Ojanperä ja Mika Hannula
sekä Tampereen ammattikorkeakoulun puolesta Matti Höyssä ja Markku Lahtinen.


Etusivulla: Tampereen korkeakoulusäätiönperustamiskirjaa allekirjoittamassa Tampereen kauppakamarin
puheenjohtaja Jari Alanen, Tampereen kauppaseuran edustaja Teuvo Vastamäki, pormestari Anna-Kaisa
Ikonen, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila