Tampereen kauppakamarilehti

Tiimejä, tekoja ja tuuletusta osa l

Kirjoitettu June 01, 2018

Olen Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kursseja järjestäessäni kuullut usein suomalaisen pk-yrityksen hallitustyöskentelyn kaipaavan kehittämistä. Monesti hallituksessa istuu omistajayrittäjän lisäksi hänen puolisonsa ja hallituksen kokoukset käydään keittiön pöydän ääressä ja vain siksi, koska on pakko. Ulkopuolista näkökulmaa hallitukseen ei joko haluta, osata tai ehditä etsiä. Joskus sitä pidetään liian kalliina. Omaa elämäntyötä ei haluta altistaa arvostelulle eikä ulkopuolisia päästetä "hankaloittamaan” asioita ja jakamaan kunniaa yhtiön mahdollisesta menestyksestä. Hallitustyötä ei aina nähdä lisäarvoa tuottavana, yhtiötä eteenpäin vievänä kasvun ajurina, vaan valvovana hallituksena tai kumileimasimena, joka kokoontuu laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi ilman sen suurempaa liiketoimintaa kehittävää tavoitetta. Pahimmassa tapauksessa hallitustyö mielletään herrojen sikarikerhoksi tai toimiva, myös ulkopuolisista jäsenistä koostuva hallitus vain suurten menestyvien yritysten toimielimeksi. Matkalla suureksi ja menestyväksi tarvittaisiin kuitenkin monipuolisesti näkemyksiä ja johdonmukaisia kehittämissuunnitelmia sekä niiden toteuttamisen valvontaa.

Monipuolisuus onkin hallituskokoonpanossa keskeinen asia. Hallitusjäsenten laaja-alainen tausta ja toisiaan täydentävä osaaminen on hallitusta muodostettaessa keskeinen seikka. Lisäarvoa harvoin on siitä, että kaikilla hallitusjäsenillä on vankka kokemus yhtiön toimialalta tai kaikki ovat esimerkiksi juristeja. Tulevaisuuden hallituksissa haluaisin nähdä miehiä, naisia, nuoria ja kokeneempia, eri taustaisia eteenpäin katsovia, yhteen pelaavia osaajia. Erityisesti kaipaisin naisia mukaan enemmän. Naisten edustusta hallituksissa on käsitelty pörssiyhtiöiden hallinnointikoodissa vuodesta 2003 ja vuodesta 2008 lähtien hallinnointikoodiin on sisältynyt suositus, jonka mukaan kummankin sukupuolen on oltava edustettuna. Naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa on suosituksen antamisen jälkeen noussut 12 prosentista nykyiseen 29 prosenttiin ja naispuolisten hallitusjäsenten määrä on tällä hetkellä ennätyskorkealla kaikissa yritysten kokoluokissa. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin selvityksestä Naiset pörssiyhtiöiden hallituksissa - 2018. Pk-yrityksissä asian kanssa on vielä tekemistä ja toivoisinkin, että tulevaisuuden hallituksissa hallitusjäsenten kokoonpanoa eivät ohjaisi hallinnointikoodit tai kiintiöt, vaan luonnollinen kiinnostus hallitustyötä kohtaan, rohkeus hakeutua hallitustyöskentelyn pariin ja omistajien halu monipuolisen hallituskokoonpanon rakentamiseen. Future Boardin marraskuussa 2017 julkaisemassa tutkimuksessa Tulevaisuuden hallitusosaaminen – miten johtajat sen näkevät? hallitusosaajilta ja yritysten ylimmältä johdolta (N=127) kysyttiin, kuinka hallitustyö tulee muuttumaan seuraavan viiden vuoden aikana Suomessa. Vastaajista 97 % oli sitä mieltä, että hallituksiin noustaan moninaisemmilla taustoilla kuin nyt. Vastaajista 92 % ennusti, että yrityksen ulkopuolisten jäsenten rooli tulee selkeästi voimistumaan ja 88 % että ymmärrys digitalisaatiosta korostuu huomattavasti. Edelleen kysyttäessä miten yritysten hallitusten toiminta Suomessa tulee merkittävimmin muuttumaan seuraavan viiden vuoden aikana, vastaajista 26 % uskoo diversiteetin kasvavan iän ja sukupuolen osalta ja 19 % on sitä mieltä, että osaamisen vaatimukset monipuolistuvat. Suunta on siis tämän perusteella oikea.

Mitä ominaisuuksia hyvällä hallituksen jäsenellä sitten tulisi olla? Tiedot, taidot, asenteet ja motivaatio luonnollisesti vaikuttavat ratkaisevasti. Hallituksen puheenjohtajan oppaassa hyviksi ominaisuuksiksi listataan esimerkiksi kokemus hallitustyöstä, kokemus yritystoiminnasta, rohkeus ja ilmaisukyky, avoin, epäilevä ja analyyttinen mieli, tulevaisuuteen sitoutunut katsontakanta, halukkuus sitoutua ja taito innostaa johtoa. Ruotsissa esimerkiksi rekrytoidaan hallitusjäseniä systemaattisesti, mutta meillä tämän suhteen ei yleisesti olla niin pitkällä. Future Boardin tutkimuksessa kysyttäessä, mitkä ovat kolme tärkeintä taitoa, jotka yrityksen hallituksen jäsenillä tulisi olla tulevaisuudessa (n = 127) 77 % vastaajista painotti hyvää strategista ymmärrystä, 57 % valmiutta haastaa ja sparrata toimitusjohtajaa ja 40 % hyvää ymmärrystä kasvusta ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Strateginen ajattelu koetaan tutkimuksen mukaan useimmin (92 % vastaajista) ehdottoman olennaisena osana onnistunutta hallitustyöskentelyä ja liiketoimintaosaaminen ja megatrendien ymmärtäminen mainitaan seuraavaksi tärkeimmiksi. Toimitusjohtajan haastaminen ja sparraaminen nousi kehityskohteeksi myös Kauppakamareiden maaliskuussa 2017 julkaistussa PK-hallitusbarometrissa. Barometrin mukaan parannusta kaivataan hallitustyötä koskien myös hallituksen osaamisen ja vaihtuvuuden suhteen, strategiaan ja tulevaisuuteen keskittymiseen, hallitusjäsenten valmistautumiseen kokouksiin ja ajankäytön painotukseen kokouksissa, johdon seuraajasuunnitteluun ja hallitustyön arviointiin ja sen tulosten hyödyntämiseen. Tulevaisuuden hallitustyössä näihin asioihin tulisikin kiinnittää huomiota.

Hallitusjäsenten valinnassa kannattaa pohtia sitä, onko henkilöllä kykyä, intoa ja resursseja kehittämistyöhön. Pitkän uran yhtiössä tehnyt henkilö ei ehkä ole valmis näkemään uusia mahdollisuuksia, joku saattaa havitella toimitusjohtajan paikkaa ja joku haluaa toimia lähinnä konsulttina. Hallitusjäsenten valintaan pitäisi vaikuttaa se, mitkä ovat kenenkin vaikuttimet, motivaattorit sekä sitoutumisaste. Hyvä hallituksen jäsen ymmärtää riittävästi yrityksen liiketoimintaa ja liiketoimintaympäristöön liittyviä tekijöitä, tuo lisäarvoa yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja jakaa omaa tietoaan, kokemuksiaan ja verkostojaan yrityksen hyväksi. Hyvä hallituksen jäsen käyttää riittävästi aikaa yrityksen toimintaan liittyvissä asioissa, valmistautuu kokouksiin ja on sitoutunut hallitusjäsenyyteen. Tärkeää on myös uskaltaa kyseenalaistaa tarvittaessa yrityksen strategiaan ja kehitykseen liittyviä tekijöitä. Taustatekijöistä (ikä, sukupuoli, hallituskokemus) riippumatta Future Boardin teettämään tutkimukseen vastanneet näkivät olennaisena tekijänä sen, että hallituksen jäsenen tulee olla aidosti kiinnostunut yrityksestä (96 % vastaajista). Usein kuulen hallitusammattilaisten suusta lauseen ”tätä tehdään rakkaudesta lajiin”. Jos ei roihuavaa rakkautta ja tulista intohimoa, niin ainakin aitoa kiinnostusta, sitoutumista ja aktiivista perehtymistä tarvitaan. Hallituspaikkojakin voi haalia liikaa ja hallituspaikkojen osalta tulisi harkita riittääkö aika, energia ja motivaatio. Hallitustyö on työtä, ei statussymboli.

Blogin toinen osa on luettavissa tämän linkin kautta

HM Minni Rimpioja, Tampereen kauppakamarin palvelupäällikkö

Lähteet:
Virtanen, A. (toim.), Miesmäki, K., Mäntylä, P., & Ottila, E. 2016. Hallituksen puheenjohtajan opas. 3. painos. Helsinki: Helsingin Kamari Oy.

Erma, J., Rasila, T. & Virtanen, Olli V. 2017. Hyvä hallitustyö. 6. uudistettu painos. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy ja tekijät.

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri 2017. https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/03/pk-hallitusbarometri2017.pdf

Keskuskauppakamarin selvitys naiset pörssiyhtiöiden hallituksissa - 2018. Toukokuu 2018.

Tulevaisuuden hallitusosaaminen – miten johtajat sen näkevät? 15.11.2017 Toimeksiantaja Future Board ry, rahoittaja Panostaja Oyj, toteuttaja Pohjoisranta Burson-Marstelle. http://futureboard.fi/wp-content/uploads/2017/11/Kopio-tiedostosta-FutureBoard_Tulevaisuuden-hallitusosaaja_raportti15112017.pdf

Hallituspartnerit ry:n luentoaineistot HHJ- ja HHJ-puheenjohtajakursseilla.

Kategoriat: